CHIOS

Chios on koillisen Egeanmeren saari, joka sijaitsee Vähän-Aasian rannikon tuntumassa. Se on Kreikan viidenneksi suurin saari.

Sen suurin asutuskeskus ja pääsatama on Chioksen kaupunki, joka tunnetaan myös nimellä Chora.

Chioksen historia ulottuu homeeriselle kaudelle saakka, ja se on saanut nimensä kreikkalaisesta mytologiasta. Saaren historia ulottuu antiikin ajoista nykypäivään, ja sen profiilia ovat muokanneet sen vuosien varrella saamat vaikutteet. Näitä vaikutteita voi ihailla bysanttilaismuseossa, paikallisessa keskiaikaisessa linnassa, ottomaanikauden uskonnollisissa rakennuksissa jne.

Historiallisesti Chios on yhdistetty merenkulkuun, joka on mahdollistanut sen asukkaiden vaurauden ja vaikutusvallan kerryttämisen. Tämä on nähtävissä saaren vaikuttavissa perinteisissä kartanoissa.

Vuonna 1822 Chioksella tapahtui suuri tragedia, kun ottomaanit surmasivat paikallisen väestön. Tämä kauhistuttava tapahtuma oli inspiraationa Eugène Delacroix’n kuuluisalle maalaukselle Chioksen verilöyly.

Chioksella on laaja rannikko ja paljon rantoja, jotka tyydyttävät varmasti vaativimpienkin kävijöiden toiveet. Olipa kyse sitten syrjäisemmistä tai helppopääsyisemmistä, karuista tai perheystävällisemmistä, kivisistä tai hiekkaisista rannoista, niillä on yksi yhteinen piirre: kristallinkirkkaat vedet todella upeassa luonnonympäristössä.

Mesta ja Vrontados ovat Chioksen tunnetuimpia asutusalueita. Ensin mainittu on saaren parhaiten säilynyt keskiaikainen kylä. Se on labyrinttimäinen asuinalue, joka perustettiin alun perin 1100-luvulla ja jonka rakenteet suojasivat ulkoisilta uhkilta. Vrontados on merenrantakylä, jossa paikallisen tavan mukaan asukkaat järjestävät jokaisena pääsiäisenä todella näyttävän ilotulitustapahtuman, rouketopolemosin (kirjaimellisesti rakettisota).

Ruokakulttuuri

Chioksesta käytetään yleisesti nimitystä myrovolos (kreikaksi huokuvat aromit) saarta peittävien ja sille omalaatuisen luonteen antavien mastiksi- ja sitruspuiden erottuvan aromin vuoksi.

Saari tunnetaankin mastiksistaan, jota ei löydy mistään muualta maailmasta. Sitä kerätään mastiksipuista, jotka kasvavat saaren eteläosassa Mastichochorian alueella. Siellä paikalliset asukkaat ovat kehittäneet kiehtovan uuttamistekniikan, joka tunnetaan nimellä kentima tai kentos. Tämä käytäntö on tunnustettu osaksi ihmiskunnan aineetonta kulttuuriperintöä. Mastiksia käytetään lähes kaikissa saarella valmistetuissa makeissa herkuissa, paikallisen alkoholin – kuten ouzon ja erilaisten liköörien – tuotannossa sekä paikallisessa soumassa. Se on suosittua myös sellaisenaan, lusikkaherkkuna tarjoiltuna. Lisäksi mastiksilla on useita käyttötarkoituksia nykyaikaisessa kosmetiikassa ja lääkkeissä.

Saaren sitrushedelmät, erityisesti appelsiinit ja tyypilliset paikalliset mandariinit, ovat merkittävässä asemassa saaren maataloustuotannossa.

Chioksella tuotetaan tunnettua viinilajiketta nimeltä Arousios. Tämä lajike on tunnettu antiikin ajoista lähtien, mutta se on vasta äskettäin palautettu aktiiviseen tuotantoon. Saarella tuotetaan myös olutta.

Chioksella tuotetaan pehmeää, kevyttä valkoista juustoa lehmän tai vuoden maidosta, poikkeuksellista timjami-, mänty-, monikukka- ja sitrushunajaa, maailmankuuluja manteleita, leppärouskuihin kuuluvia Lactarius salmonicolor -sieniä syksyisin, hämmästyttävä valikoima mausteyrttejä, throuba-oliiveja, joita paikalliset kutsuvat nimellä kourmades, sekä käsintehtyä pastaa.

Chioksen perinteisiä makeita herkkuja ovat masourakia – pitkulaiset makeiset, jotka valmistetaan muun muassa rapeasta filotaikinasta ja voista tai margariinista sekä mastiksista, sekä mantelimakeiset.

Matkustaminen

Chios on Koillis-Egeanmeren saari, ja sinne pääsee lautalla Pireaksesta.