TINOS

Tinos nimettiin ensimmäisen siirtokunnan myyttisen esihistoriallisen perustajan Tinoksen mukaan. Historiallisesti se on tunnettu myös nimillä Ydrousa, Skordoforos ja Ofioussa. Nykyisin sitä kutsutaan myös tuulien hallitsijan Aeoluksen saareksi voimakkaiden tuulien vuoksi. Tinoksella on pitkä historia, ja sillä oli merkittävä rooli ottomaanivallan aikana. Se oli viimeinen turkkilaisille antautunut saari.
Pääasutuskeskus Chorassa sijaitsevan Tinoksen Hyvien uutisten Neitsyt Marian (Panagia Evangelistrian) kirkon ansiosta saarta kutsutaan yleisesti hänen armonsa saareksi. Kirkossa sijaitsee kristillisen perimätiedon mukaan ihmeellinen ikoni, joka on tehnyt saaresta merkittävän pyhiinvaelluskohteen. Viime aikoina Tinoksen suosio matkailijoiden keskuudessa on kasvanut taiteiden ansiosta. Saarella on syntynyt kansainvälisesti tunnettuja taiteilijoita, kuten Giannoulis Chalepas, Georgios Vitalis ja Nikiforos Lytras, ja sen marmorikäsityöt on lisätty UNESCOn ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Pyrgoksen kylässä toimii kulttuuriministeriön kuvataidekoulu sekä marmoritaiteen museo.

Tinoksella on yli 45 kylää, joista jokaisella on jotain ainutlaatuista nähtävää. Vehreä Kardiani, Pyrgos – tärkein kylä ja elävä museo – Egeanmerelle suuntautuva Ysternia, Volax kuuluisine graniittilohkareineen, viehättävä Dyo Choria, Panormoksen kalastajakylä, vuoristoinen Arnados ja labyrinttimäinen Falatado ovat vain muutamia kylistä, jotka odottavat tutkimista.

Saarella on myös runsaasti rantoja: helppopääsyisiä ja karuja, rantabaarien kanssa ja ilman, meltemi- ja pohjoistuulten armoilla, hiekkaisia ja kivisiä. Jokaiselle matkailijalle löytyy varmasti sopiva kohde: kuuluisa Kolymbithran ranta on surffaajien paratiisi, karulla Livadalla voit nähdä vuohien kiipeilevän vaikuttavilla kallioilla, Kiona on perheystävällinen kohde, Pachia Ammos sopii ihanteellisesti vapaa-ajan viettoon, Agios Fokas on suojassa tuulilta, ja myös Apigania on vierailun arvoinen.

Ruokakulttuuri

Tinos tunnetaan paikallisesti kasvatetuista artisokista, poikkeuksellisesta valkosipulista (ei ole sattumaa, että Aristofanes kutsui saarta nimellä skordoforos, valkosipulia kantava), yrteistä (timjami, oregano, kamomilla jne.), viikunaopuntioista (sekä muista viikunalajikkeista), kapriksista ja aurinkokuivatuista tomaateista. Kahta viimeksi mainittua tarjoillaan lähes joka aterialla, ja ne muodostavat perustan lukuisille paikallisille resepteille. Tinoksella tuotetaan myös hunajaa ja rakia.

Saarella on kuitenkin myös laaja valikoima juustoja ja suolattuja lihoja matkailijoiden maisteltavaksi. Saaren laajat karjankasvatus- ja juustonvalmistusperinteet näkyvät juustoissa, kuten tinialaisessa tyrakissa, petromassa (suolaamattomassa juustossa, jota käytetään useimpien saaren juustojen pohjana), stroggylossa, karikissa (erittäin maukas sininen juusto, joka kypsytetään pullokurpitsoissa), gravierassa ja (miedossa) paikallisten lehmien maidosta valmistetussa kopanistissa, anthotyrossa ja malathounissa. Tinoksen tuotantoon kuuluu myös laaja ja kiehtova valikoima suolalihoja. Esimerkkejä niistä ovat louza, kinkut (suolattu punaviinissä), makkarat ja salsitsi, paikallinen valkosipulinmakuinen salami.

Tinos tunnetaan tsimbitasta: nämä vaikuttavan näköiset herkut valmistetaan filotaikinasta ja paikallisesta juustosta (petroma) ja maustetaan kanelilla, appelsiinilla ja mastiksilla. Maistamisen arvoisia ovat myös saaren mantelimakeiset, psarakia (kalan muotinen paastonaikainen makeinen, joka täytetään raastetuilla manteleilla, appelsiininkuorella, paahdetulla leivällä ja mausteilla ja kieritellään tomusokerissa), xerotigana ja loukoumia.

Matkustaminen

Tinos on Pohjois-Kykladeihin kuuluva saari. Sinne pääsee lautalla Pireaksen ja Rafinan satamista.