GPS on maatalousalan olennainen työkalu, joka auttaa viljelijöitä nopeuttamaan työtään ja saavuttamaan parempia tuloksia. Tätä teknologiaa voidaan käyttää maaperänäytteiden otossa, rikkakasvien sijainnin selvittämisessä, täsmäsuunnittelussa, istutustiheyden määrittämisessä, sadonkorjuussa ja satokartoituksessa.
Maaperänäytteiden otto: GPS tarjoaa tärkeitä tietoja maaperän vaihtelevuuden määrittämiseksi asianmukaisesti ja sen tunnistamiseksi, soveltuuko tietty maaperä tietylle viljelykasville. Maaperänäytteiden otto auttaa myös luomaan maaperäprofiilin, jossa erotellaan vaihteleva ja ei-vaihteleva maaperä.
Rikkakasvien sijainnin selvittäminen: Lineaaristen näytteenottotekniikoiden avulla GPS:stä voi olla hyötyä rikkakasvialueiden tunnistamisessa laajoilla maa-alueilla. Rikkakasvit haittaavat tehokasta viljelyä ja pienentävät myös satojen kokonaismäärää tietyn ajanjakson aikana.
Täsmäsuunnittelu: GPS-teknologiasta on hyötyä myös viljelykasvien istutuksen suunnittelussa. Kukin siemen vaatii tietyn istutusvälin ja -syvyyden, joka riippuu maaperätyypistä. GPS:n avulla voidaan määrittää etäisyys ja syvyys, jolla siemenet on kylvettävä enimmäissadon saavuttamiseksi.
Sadonkorjuu: GPS auttaa myös määrittämään peltoalueet, jotka ovat valmiit korjattavaksi, ja sen, miten sadonkorjuu tulee tehdä. Sen avulla saadaan myös arvio korjatun alan koosta ja odotetusta sadosta.
Satokartoitus: GPS:stä on hyötyä myös satokartan luomisessa. Se luodaan asettamalla GPS-vastaanotin maatalouslaitteisiin tai -koneisiin ja hakemalla tiedot.