SIFNOS

Esihistoriallisina aikoina Sifnos tunnettiin nimillä Akis, Meropia ja Meropi. Se otti nykyisen nimensä myöhemmin Sifnokselta, myyttisen attikalaisen sankarin Sounioksen pojalta. Historian ja perinteiden täyttämällä muinaisella Sifnoksella oli kulta- ja hopeakaivoksia, joiden ansiosta se kartutti valtavaa vaurautta. Tämä vauraus käy ilmi siitä, että saarelaiset löivät omia kolikoitaan jo vuonna 600 eaa.

Sifnoksella on säilynyt historiallinen keramiikka- ja savenvalantaperinne – sitä pidetään Egeanmeren alueen merkittävimpänä keramiikan tuottajana – jonka ovat pitäneet elossa useat käsityöläissukupolvet. Saari tunnetaan arkkitehtuuristaan ja rikkaasta gastronomisesta kulttuuristaan. Yksi sen tunnetuimmista asukkaista, Nikos Tselementes, modernin kreikkalaisen keittiön perustaja, vahvisti sen mainetta huippuluokan kulinaarisena kohteena.

Nähtävyyksien osalta Sifnoksella on kolme tärkeää kaupunkia, jotka on listattu perinteisiksi asutusalueiksi vuodesta 1962 lähtien. Ensimmäinen näistä, saaren pääasutuskeskus Apollonia, on nimetty jumala Apollon mukaan. Se tunnetaan maailmanlaajuisesti viehättävistä kivetyistä kujistaan ja kykladisesta arkkitehtuuristaan sekä ”stenosta”, joka tarkoittaa kreikaksi kapeaa, mutta joka ei todellakaan ole sitä: se on kaupungin pääkatu ja vilkkain katu. Seuraava asutuskeskus on häikäisevän kaunis ja lämminhenkinen Artemonas uusklassisine koteineen ja mutkikkaine kujineen. Kolmas asutuskeskus Kastro on ehdoton käyntikohde. Sieltä löytyy keskiaikaista arkkitehtuuria, ja alueella on ollut asutusta jatkuvasti esihistoriallisista ajoista lähtien. Vierailijat voivat kävellä sen mutkittelevilla kaduilla ja tuntea sen historiallisen tunnelman.

Kristallinkirkkaista vesistään tunnetun saaren rannat täyttävät varmasti kaikkien vierailijoiden toiveet. Tarjolla on todella monipuolisia maisemia, kuten karuja kallioita, hiekkakaistaleita, organisoituja ja ilmaisia rantoja. Saaren rannoista tunnetuimpia ovat Platys Gialos, kuvankaunis Chrysopigi kauniine kappeleineen ja kallioineen, vaatimaton Vathy mataline vesineen, Chersonissos ja sen läheinen viehättävä kalastajakylä, kätketty Glyfos sekä koskematon sinilippuranta Kamares.

Ruokakulttuuri

Sifnoksella kasvatetut ja tuotetut tuotteet erottuvat muista sen savisen maaperän ansiosta. Maaperää käytetään saaren maailmankuulussa keramiikassa, minkä lisäksi siinä kasvatetaan viljoja, oliivipuita, hedelmiä ja vihanneksia, jotka ovat poikkeuksellisen laadukkaita ja maukkaita. Ehdottomasti kokeilemisen arvoisia ovat myös Sifnoksella tuotettavat juustot, joista tunnetuin on manoura, kirpeä, viinissä kypsennetty juusto.

Nikolaos Tselementes, mies, joka määritteli 1900-luvun kreikkalaisen keittiön, oli kotoisin Sifnokselta. Hänen tekemiään keittokirjoja löytyy lähes jokaisesta kreikkalaisesta kotitaloudesta. Jo tämä riittäisi saamaan aikaan saaren ja ruokakulttuurin välisen yhteyden ja luomaan sille merkittävän kulinaarisen perinteen. On syytä huomata, että Tselementeksen lisäksi myös muut kokit ovat osaltaan edistäneet Sifnoksen asemaa kulinaristisena kohteena.

Kaksi saaren kuuluisinta perinteistä ruokaa, jotka molemmat kypsennetään saviastioissa, ovat mastelo – lammasta tillillä maustettuna ja tuntien ajan punaviinissä kypsennettynä – ja kikhernepata. Molemmat ruoat kypsennetään puulämmitteisessä uunissa, ja niitä on tarjolla lähes kaikissa saaren ravintoloissa. Myös kikhernefritterit (revithokeftedes) ovat tunnettu ja suosittu ruokalaji.

Anthotyros ja paikallinen hunaja ovat hunajapiirakan (melopita) pääraaka-aineet. Tämä ruoka on kunnianosoitus huippulaadukkaille raaka-aineille. Matkailijoiden kannattaa maistaa myös saaren manteliherkkuja.

Nikolaos Tselementeksen kykladisen gastronomian festivaali järjestetään saarella aina syyskuussa. Festivaalin aikana kokit kaikkialta Kykladeilta valmistavat paikallisia ruokalajeja ja tarjoavat vieraille erinomaisen mahdollisuuden maistaa alueen makuja.

Matkustaminen

Sifnos sijaitsee Länsi-Kykladeilla Serifoksen ja Kimoloksen välissä, ja sinne pääsee lautalla Pireaksen ja Rafinan satamista.