Keski-Makedonia on pinta-alaltaan Kreikan suurin ja väkiluvultaan toiseksi tiheimmin asuttu alue. Se sijaitsee maan pohjoisrajalla, ja sillä on rantaviivaa sekä Egean- että Traakianmerellä. Alueeseen kuuluvat Imathian, Thessalonikin, Kilkiksen, Pellan, Pierian, Serresin ja Chalkidikin alueyksiköt. Alueen pääkaupunki on Thessaloniki, joka on Kreikan toiseksi suurin kaupunki.

Keski-Makedonialla on pitkät historialliset juuret, jotka ulottuvat antiikin aikoihin saakka, jolloin alue oli muinaisen Makedonian kuningaskunnan sydän. Makedoniassa syntyi Aleksanteri Suuri, ehkä antiikin ajan tunnetuin kenraali ja hallitsija, joka nosti alueen kukoistukseen ja loi valtakunnan, joka ulottui Kreikasta Intiaan saakka.

Rooman ja Bysantin valtakausilla Keski-Makedonia oli imperiumin provinssi, jolla oli keskeinen rooli Bysantin valtakunnan kehityksessä sen jälkeen, kun kristinusko tunnustettiin Rooman valtakunnan viralliseksi uskonnoksi. Bysantin ajan kulttuuriperintö näkyy erityisesti alueen kirkoissa, linnoissa ja freskoissa. Ottomaanien aikana Thessaloniki kehittyi merkittävästi, ja siitä tuli ottomaanien valtakunnan kaupankäynnin ja koulutuksen keskus. Alueen rikasta kulttuuriperintöä vahvistivat myös etnologinen monimuotoisuus ja kulttuurivaihto.

Nykyisin Keski-Makedonia on yksi Kreikan kehittyneimmistä ja monikulttuurisimmista alueista, jolla on runsaasti historiallisia nähtävyyksiä. Alueen rikas historia eri aikakausina näkyy antiikin aikaisissa kohteissa, kuten Pellassa, joka oli muinaisen Makedonian valtakunnan pääkaupunki ja Aleksanteri Suuren ja hänen isänsä Filippos II:n kotipaikka, antiikin Vergina sekä Dion, joka oli makedonialaisten uskonnollinen keskus Olympos-vuoren rinteillä. Bysanttilaiset monumentit, kuten Thessalonikin valkoinen torni ja Hagia Sofian kirkko sekä toisen maailmansodan aikaiset linnoitukset, kuten Fort Roupel, osoittavat osaltaan alueen historiallisen perinteen laajuutta.

Keski-Makedonia on maantieteellisesti poikkeuksellisen monimuotoista. Siellä on monenlaisia maisemia aina avoimista tasangoista ja vuorista jokiin ja rantaviivoihin.

Sen rajoja reunustavat alueen monet vuoristot. Niistä merkittävimmällä, jumalien myyttisellä Olympos-vuorella, on kansallispuisto, jolla on poikkeuksellista ekologista arvoa. Pierian vuoristossa on metsiä ja vehreää kasvillisuutta, paljon erilaisia villieläimiä. Vorasin vuori (Kaimaktsalan), yksi alueen mahtavimmista massiiveista, on puolestaan suosittu kohde sekä talviurheilun että kuumien lähteiden ystäville.

Alueella on myös laajoja tasankoja ja alankoja, jotka ovat sen maanviljelyn ja talouden sykkivä sydän. Serresin tasanko on yksi Kreikan hedelmällisimmistä maatalousalueista, ja myös Thessalonikia ja Veroiaa ympäröivillä vehreillä viljelysmailla tuotetaan viljoja, hedelmiä, oliiviöljyä ja viinejä.

Myös Kerkini-järvi on mainitsemisen arvoinen: tämä kosteikkoelinalue on yksi Kreikan tärkeimmistä, ja se tarjoaa suojaa erityisesti suurelle määrälle lintuja.

Keski-Makedoniassa on paljon turistikohteita. Yhdistelmä ainutlaatuista luontoa sekä kulttuurisia ja historiallisia elementtejä on kasvattanut alueen turismiarvoa, ja se houkutteleekin kävijöitä sekä Kreikasta että ulkomailta ympäri vuoden. Matkailu on itse asiassa tärkeä elinkeino alueella. Tarjolla on erilaisia matkailumuotoja: rantaturismia Chalkidikissä, virkistävää kylpyläturismia Pozarin kuumilla lähteillä, Athosvuorelle ja alueen lukuisten uskonnollisten monumenttien ympärille keskittynyttä uskonnollista turismia sekä kulttuuriturismia Pellan ja Dionin arkeologisissa kohteissa. Tietysti myös Thessaloniki itse on merkittävä turistikohde.

Keski-Makedoniassa on rikas ja monipuolinen ruokakulttuuri, joka heijastaa alueen historiaa ja kulttuurivaihtoa. Paikalliset reseptit ovat yhdistelmä kreikkalaista, bysanttilaista, ottomaanilaista ja kansankeittiötä, jotka yhdessä muodostavat ainutlaatuisen kulinaristisen perinteen.

Alueen ruokakulttuurissa yhdistyvät perinteiset maut ja tuoreet paikalliset tuotteet. Oliiviöljy, vihreät oliivit ja hunaja Chalkidikistä, persikat Naousasta, kirsikat Imathiasta ja Pellasta, kiivit Pieriasta, kasseri-juusto Kilkiksestä, äyriäiset ja katkaravut Thermaikoslahdelta, viinit ja alkoholijuomat ovat raaka-aineita, joista tehdään alueen tunnusomaiset makeat ja suolaiset ruoat.

Kaiken kaikkiaan Keski-Makedonia on ihanteellinen ympärivuotinen matkakohde kaikille, jotka haluavat uppoutua historiaan, tutustua luontoon tai vain rentoutua ja nauttia paikallisista rannoista ja vuorista.