MILOS

Kykladien lounaisin ja viidenneksi suurin saari Milos on valittu vuosi toisensa jälkeen yhdeksi maailman upeimmista paikoista niin kotimaisissa kuin ulkomaisissakin lehdissä. Saareen liittyy olennaisesti Miloksen Afrodite (eli Milon Venus) -patsas, jolla oli merkittävä rooli saaren maineen nousussa. Tällä hetkellä patsas on näytteillä Pariisin Louvressa.

Milos on vulkaaninen saari, jota on siunattu runsailla mineraalivarannoilla. Sen lisäksi saari sijaitsee Manner-Kreikasta Kreetaan kulkevalla merireitillä, minkä ansiosta sillä on ollut asutusta esihistoriallisista ajoista lähtien ja saarelle on samalla kehittynyt tärkeää kaupallista toimintaa ja merkittävää kulttuuria. Saari on saanut nimensä sanasta ”vilos”, joka tarkoitti muinaisessa kreikan kielessä lampaita.

Se tunnetaan harvinaislaatuisesta kauneudestaan, upeista, ainutlaatuisista rannoistaan, rikkaasta luonnostaan ja kulinaarisesta perinnöstään. Saaren karumpi länsipuoli on osa NATURA-verkostoa, ja se onkin ensisijainen kohde retkeilijöille, jotka haluavat tutustua kauniiseen luonnonympäristöön.

Saaren pääasutuskeskus on Plaka, viehättävä kylä, jossa on saarelle tyypillistä arkkitehtuuria ja omalaatuisia kivettyjä kujia. Tällä alueella sijaitsee myös venetsialainen linna ja Panagia Schoiniotissan kirkko. Miloksen arkeologisessa museossa kävijät voivat puolestaan ihailla Milon Venuksen tarkkaa kopiota. Muita asutuskeskuksia ovat Adamantaksen satama, jossa on yksi Välimeren suurimmista luonnonsatamista ja kaivosmuseo, Kliman viehättävä kalastajakylä, saaren ensimmäinen pääkaupunki Trypiti, Zefyria ja Apollonia, jossa on kuuluisa Papafragkaksen luola.

Milos tunnetaan maailmanlaajuisesti rannoistaan. Sarakinikon rannan kuumaisemat luunvalkeine kallioineen ja kirkkaansinisine vesineen ovat ehdoton vierailukohde kaikille saarella vierailijoille. Jos valitset Miloksen lomakohteeksesi, muistat saaren rannat varmasti loppuelämäsi ajan niiden ainutlaatuisuuden ja upean väripaletin ansiosta. Katergo, Kleftiko, Papafragkas, Gerontas, Plaka, Fyri ja Palaiochori ovat vain muutamia esimerkkejä saaren vierailun arvoisista rannoista, vaikka onkin epäreilua valita vain muutamaa. Pääsääntöisesti kannattaakin yrittää nähdä ne kaikki.

Ruokakulttuuri

Miloksella on ollut asutusta esihistoriallisista ajoista lähtien. Vuosisatojen aikana saarta kodikseen kutsuneet kansat ovat jättäneet lähtemättömän jälkensä sen rikkaaseen kulinaariseen perintöön, johon sisältyykin useita monikulttuurisia elementtejä. Saaren vulkaanisella maastolla, kuuta muistuttavilla maisemilla ja luonnonkaudella on merkittävä rooli erinomaisten paikallisten tuotteiden tuotannossa.

Karjankasvatus on tärkeä ala Miloksella, ja siitä saadaan paljon paikallisia tuotteita. Saarella laiduntaakin suuria lammas- ja vuohilaumoja. Ne muodostavat Miloksen ruokakulttuurin perustan, minkä lisäksi ne myös mahdollistavat herkullisten juustojen valmistuksen. Suurin osa saaren maitotuotannosta perustuu vuohenmaitoon. Onkin syytä mainita, että paikalliset juustot kypsytetään usein saaren luolissa, joissa on siihen ihanteelliset lämpötila- ja kosteusolosuhteet. Paikallinen SAN-merkinnällä (suojattu alkuperänimitys) varustettu juusto on itse asiassa pitkään kypsennetty manoura. Manoura on useiden paikallisesti tuotettujen juustojen perusta. Sitä pidetään tuorejuustona, jos se nautitaan välittömästi, puolituoreena, jos se käytetään 20 päivän sisällä valmistuksesta, melichlorona (hunajankeltaisena) 2 kuukauden kuluttua valmistuksesta ja täysin kuivana yli 6 kuukauden kuluttua valmistuksesta. Puolituoreena versiona sitä käytetään usein täytteenä perinteisissä, pienissä piiraissa. Saaren maitotuotteiden valikoiman täydentävät paikalliset myzithra-, skotyri- ja xinomyzithra-juustot.

Toinen paikallinen tuote on beltes-tahna, joka valmistetaan saarella kasvatetuista kirsikkatomaateista ja joka muodostaa perustan perinteisille ruoille, kuten punaisessa kastikkeessa tarjotulle vuohenlihalle. Sitä käytetään Miloksen ruokakulttuurissa lähes kaikkialla: sellaisenaan alkupalana leivän tai ohrakorppujen kera, lisäkkeenä aliadan (jauhoja sisältävän valkosipulidipin) kanssa tai kastikkeena lasagnessa, jota saarella kutsutaan nimellä skordolazana. Lasagnen lisäksi saarella tuotetaan myös toista käsintehtyä pastaa nimeltä matsi.

Saaren ruokakulttuuriin kuuluu huimaava määrä erilaisia piiraita: myzithropitakia, tsimbita, skaltsounia, manouropita ja plakopita, vain muutamia mainitaksemme. Makeiden herkkujen osalta Milos tunnetaan vesimelonipiirakastaan.

Saarella kävijöiden kannattaa testata poikkeuksellisia paikallisia liharuokia, joihin sisältyy vuohenliha kaikessa kulinaarisessa loistossaan sekä vasta pyydystetyt kalat ja äyriäiset. Kokeilemisen arvoisia ruokia ovat ainakin kalasavoro (paistettu pieni kala, joka on säilötty viinietikasta, jauhoista ja yrteistä, yleensä rosmariinista, tehtyyn kastikkeeseen) sekä paikalliset versiot tomaatti- ja kesäkurpitsafrittereistä. Erinomainen makea herkku on koufeto (häissä syötävä lusikkaherkku), joka valmistetaan valkoisesta kurpitsasta, hunajasta ja ruusuvedestä.

Matkustaminen

Milos sijaitsee Kykladien lounaisreunalla, ja sinne pääsee lautalla Pireaksen ja Lavrion satamista sekä lentokoneella.