Teknologian avulla tarve torjunta-aineiden käytölle vähenee

Rikkakasvien torjuntamenetelmät on koottu yhdelle alustalle EU:n hankkeessa, jonka yleisenä tavoitteena on ympäristönsuojelu. Hankkeen tarkoituksena on auttaa kaikkia viljelijöitä vähentämään kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä. Tähän sisältyy sekä mekaanisia menetelmiä, kuten kameroita ja täsmäviljelyä, että luonnollisia menetelmiä, kuten viljelykasvien valinta.

Myös kreikkalaiset maanviljelijät voivat käyttää vaihtoehtoisia rikkakasvien torjuntamenetelmiä, koska uudella yhteisellä maatalouspolitiikalla pyritään vähentämään kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä ja keskittymään ympäristönsuojeluun. EU-hankkeessa nämä vaihtoehtoiset menetelmät on koottu digitaaliseen arkistoon, josta ne ovat viljelijöiden saatavilla. Hankkeen koordinoinnista ja arkiston kehittämisestä on vastannut Ateenan maatalousyliopisto. Kemiallisten torjunta-aineiden kielteiset vaikutukset ovat suuri ongelma maatalousalalle, ja niillä on laajoja seurauksia ympäristölle, luonnonvaroille ja ihmisten terveydelle. Samaan aikaan tilannetta pahentaa haluttomuus ottaa käyttöön uusia menetelmiä, mikä johtuu niiden monimutkaisuudesta sekä muutoksen vaatimasta ajasta ja kustannuksista.

Hankkeen tavoitteena on tarjota ratkaisu tähän ongelmaan tarjoamalla pääsy kaikkiin käytettävissä oleviin tietoihin rikkakasvien torjunnasta muilla kuin kemiallisilla menetelmillä sekä toteutusta koskeviin tietoihin ja hyötyihin.

Näihin ratkaisuihin kuuluvat suorat ja epäsuorat rikkakasvien torjuntamenetelmät. Suorissa menetelmissä käytetään mekaanisia tekniikoita, kuten kameran mahdollistamaa mekaanista rikkakasvien torjuntaa, täsmäruiskutusta ja ruiskutuslennokkeja, kun taas epäsuorissa menetelmissä käytetään viljelykasvien yhdistelmää, viljelykiertoa, valesiemenalustoja jne.

Ruiskutuslennokit

Erityisesti ruiskutuslennokit ovat innovatiivinen maataloustyökalu niiden tehokkuuden ja tarkkuuden ansiosta. Yksi lennokkien merkittävimmistä eduista on niiden kyky kohdentaa ruiskutus tarkasti tietyille viljelymaa-alueille hyödyntäen GPS-teknologiaa ja antureita, jotka kartoittavat peltoja, väistävät esteitä ja käsittelevät itsenäisesti ruiskutusta tarvitsevat alueet. Näin viljelijät voivat käyttää tuholaistorjunta-aineita, rikkakasvien torjunta-aineita tai lannoitteita vain tarpeen mukaan, mikä vähentää kemikaalien käyttöä ja lieventää niihin liittyviä ympäristövaikutuksia. Toinen etu on ruiskutuslennokkien kyky kattaa suuretkin alueet nopeasti ja tehokkaasti – keskimäärin jopa 1,5 hehtaaria tunnissa riippuen aineen annostuksesta, ruiskutuksen laajuudesta, nopeudesta ja korkeudesta. Ruiskutuslennokit voivat myös mukautua paikallisiin maastonmuotoihin, mikä tekee niistä ihanteellisia vuoristoisille viljelymaille, joilla on jyrkkiä korkeuseroja, ja vähentää onnettomuuksien tai vammojen mahdollisuutta. Tällaisella toiminnalla on ratkaiseva merkitys maatalouden tulevaisuudelle ja vaihtoehtoisten rikkakasvien torjuntamenetelmien omaksumiselle.

Digitaalinen arkisto

Edellä mainitut käytännöt sisältyvät digitaaliseen arkistoon, jonka tavoitteena on olla rikkakasvien torjuntakäsikirja, joka kattaa tutkijoiden, viljelijöiden, maatalousalan ammattilaisten ja kaikkien tehokkaasta rikkakasvien torjunnasta kiinnostuneiden tahojen erilaiset tarpeet.