Maatalouden neuvontapalveluja pidetään laajalti tärkeimpänä välineenä Kreikan maatalousalan nykyaikaistamisessa. Nämä palvelut liittyvät viljelijöille tarjottavaan tukeen, tiedotukseen, koulutukseen ja ohjaukseen, ja ne voivat lisätä maataloustoiminnan ja koko alan tuottavuutta ja kilpailukykyä.

Maatalousneuvojien rooli – joka on yhdenmukainen yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden kanssa – ulottuu nykyään yksinkertaisia kenttäkäyntejä pidemmälle ja on nyt tiiviisti sidoksissa innovointiin ja tietojen vaihtoon. Euroopan komission maatalouden tieto- ja innovointijärjestelmien (AKIS) perustamista koskevan raportin mukaan maatalousneuvojat voivat toimia innovaatioiden välittäjinä. Toisin sanoen he voivat tunnistaa innovatiivisia ideoita, jotka perustuvat tuottajien tarpeisiin, yhdistää tutkimuslaitoksia ja innovointielimiä viljelijöiden kanssa ja jopa tuoda viljelijöitä yhteen ideoiden vaihtamista varten. Yksi yhteisen maatalouspolitiikan laaja-alaisista poliittisista tavoitteista onkin tukea innovointia tietojärjestelmien ja maatalousneuvojien avulla, jotta voidaan tukea tietämyksen siirtoa ja vahvistaa tutkimuksen ja käytännön välisiä yhteyksiä. Sillä pyritään myös parantamaan viljelijöiden mahdollisuuksia saada neuvontapalveluja, edistämään heidän yhteyksiään tietämykseen ja innovointiin sekä tukemaan maatalouden digitaalista siirtymää.

Jotta maatalousneuvojat voivat hoitaa tehtävänsä tehokkaasti, heidän on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a. Henkilön tulee olla ulospäin suuntautunut ja ajan tasalla omalla erikoisalallaan.

b. Henkilöllä on oltava sekä teoreettista/teknistä tietoa että käytännön kokemusta.

c. Hänen on oltava aktiivinen kuuntelija, joka pystyy paitsi välittämään tietoa myös kehittämään tehokasta kaksisuuntaista viestintää viljelijöiden kanssa.