Lesbos, jonka pääkaupunki on Mytilini, on koillisen Egeanmeren saari, joka kuuluu hallinnollisesti Pohjois-Egeanmeren alueeseen. Se on Kreikan kolmanneksi suurin saari Kreetan ja Euboian jälkeen, ja sillä on Kreikan saarista viidenneksi suurin asukasmäärä. Saarella on ollut asutusta ja sitä on kehitetty antiikin ajoista lähtien. Siellä on ainutlaatuinen ja runsas kasvi- ja eläinlajisto, upeaa luonnonkauneutta, kuuluisia nähtävyyksiä ja tietenkin tunnettu ruokakulttuuri. Lesboksen historia ulottuu antiikin aikoihin saakka. Siksi saarella vierailijat näkevätkin muinaisjäännöksiä antiikin, bysanttien ja ottomaanien kausilta.

Lesbos on täynnä asuinalueita, joista kaikki ovat ainutlaatuisia. Uljaan Mytilinin uusklassillisen arkkitehtuurin ja urbaanin tunnelman lisäksi saaren ainutlaatuiseen ympäristöön vaikuttavat myös keskiaikainen Molyvos, saippuaa tuottava Plomari, kirjailija Myriviliksen synnyinpaikka Sykamia, merenrannalla sijaitseva Eressos ja uskonnollista auraa huokuva Mantamados.

Vuosisatojen aikana Lesbos on ollut monien kirjallisuuden ja muiden taiteenalojen merkittävien hahmojen synnyinpaikka – se onkin paikka, jossa kulttuuri kukoistaa. Saari on ollut monen merkittävän kreikkalaisen koti: runoilijat Sapfo ja Alkaios, maalari Theofilos ja kirjailijat Stratis Myrivilis ja Ilias Venezis ovat vain muutamia esimerkkejä. Itse asiassa toinen Kreikan kahdesta Nobel-palkinnon saajasta, Odysseas Elytis, oli kotoisin saarelta, ja paikallinen lentokenttä onkin nimetty hänen mukaansa.

Aineettoman kulttuuriperintönsä lisäksi, josta suuri osa on esillä paikallisissa museoissa (arkeologinen, bysanttiajan ja Teriade-museot), Lesboksella on myös runsaasti luonnonkauneutta. Saaren itäpuolella on runsaasti vehreitä mänty-, kastanja, tammi-, hedelmäpuu ja oliivipuumetsiä, ja sillä on kaksi tunnusomaista poukamaa – Kalloni ja Gera. Myös saaren länsipuolen geologinen ainutlaatuisuus ja vulkaanisuus ovat tutkimisen arvoisia. Sigrin kivettynyt metsä, yksi Lesboksen luonnonhistoriallisen museon hallinnoimasta neljästä luonnonpuistosta, on kiistatta vaikuttavin fyysinen jäännös näistä luonnollisista prosesseista. Se on vain osa saarta, joka on nimetty UNESCOn Geopark-alueeksi 20 miljoonaa vuotta sitten alueen peittäneen ja luonnon kivettäneen vulkaanisen tuhkan vuoksi.

Ruokakulttuuri

Lesboksella on vertaansa vailla oleva kulinaarinen perinne ja kulttuuri, jossa hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla saaren erinomaisia paikallisia raaka-aineita, olivatpa ne sitten peräisin maalta tai mereltä. Kaksi ensimmäistä sanaa, jotka tulevat mieleen luonnostaan saaren keittiötä kuvaillessa, ovat ouzo ja öljy. Lesbokselle ovat ominaisia sen laajat oliivilehdot ja paikallinen alkoholijuoma, jotka molemmat ovat näkyvästi esillä monissa resepteissä. Lesbos tunnetaan Kalloninlahdelta pyydetyistä sardiineista, suolatuista ruoista, maukkaasta ladotyri-juustosta, hachleseistaan – paikallisista trahanakierteistä, jotka muotoillaan pienen veneen näköisiksi – ja Agiassoksen makeista piiraista. Lesboksen keittiö on todella monitahoinen ja kiehtova, olipa kyse sitten mezeistä ouzon kera tai pääruoista. Se on ymmärrettävää, koska saarella on suuri karjankasvatusala, hedelmällistä maata, jossa voi kasvattaa kaikenlaisia vihanneksia ja yrttejä sekä runsaat rannikkovedet, joista pyydetään laadukkaita kaloja, nilviäisiä ja äyriäisiä. Saarella vierailijoille on tarjolla upea valikoima ruokalajeja, joita voi maistella saaren perinteisissä kahviloissa. Esimerkkejä ovat täytetyt kesäkurpitsan kukat, jotka on paistettu tai kypsennetty padassa, sougania (täytetyt sipulit), kampasimpukat pilahvin kera, paistettu sfouggato-munakas, gkiouzlemedes (minijuustopiirakat) ja mustekalafritterit.

Matkustaminen

Lesbos on koillisella Egeanmerellä sijaitseva saari, johon pääsee Pireaksesta ja Kavalasta lautalla ja josta on lauttayhteydet muille koillisen Egeanmeren ja Kykladien saarille. Lisäksi saarelle pääsee lentokoneella Ateenasta.