Sofia Kazantzian, näyttelijä ja käsikirjoittaja
Kvitteniä kutsuttiin muinaisessa Kreikassa kultaiseksi omenaksi.
Se symboloi monia asioita: rakkautta, hedelmällisyyttä, intohimoa, yltäkylläisyyttä, hyvää onnea. Kvittenin tarjoaminen oli aina merkityksellinen ele. Hedelmä liitettiin ristiriitoja herättävään himoon sekä kohtaloon sidotun rakkauden monimutkaisuuteen. Ei olekaan mikään ihme, että mytologiassa ”kultainen omena” aiheutti sotia, pakotti tekemään valintoja ja symboloi menetystä.
Tästä varmaan johtuu, että kvitteneitä ei koskaan syödä raakana. Ne ovat karvaita ja kovia hedelmiä ja vaativat aikaa, kärsivällisyyttä ja lämpöä, jotta niiden makeus paljastuu. Aivan kuin ihmissuhteet. Niihin on panostettava ja luotettava, ja niitä on odotettava. Vasta sitten ne palkitsevat.
Kvittenilusikkaherkun valmistaminen on minulle eräänlainen rituaali. Kyseessä on herkku, joka täyttää kodin tuoksuilla, muistoilla ja lämmöllä. Se on tavallaan jotain ruoanlaiton ja uskontunnustuksen väliltä.
Minun reseptini
Aromaattinen kvittenilusikkaherkku manteleiden ja tuoksupelargonin kera kullankeltaisessa siirapissa.
Ainekset
- 500 g kvitteneitä kuorittuina
- 1 kupillinen vettä
- 500 g sokeria
- 1 kupillinen kuorittuja manteleita
- 1 oksa palsamipelargonia
- ½ sitruunan mehu
Valmistus
Kuori kvittenit, poista kodat ja siemenet ja leikkaa ohuiksi suikaleiksi. Laita kvittenit ja vesi kattilaan ja keitä noin 10 minuuttia, kunnes ne pehmenevät hieman.
Lisää sokeri ja anna porista matalalla lämmöllä silloin tällöin sekoittaen. Vähitellen siirappi alkaa sakeutua ja kvitteni saa tyypillisen kullankeltaisen värinsä.
Kun siirappi on sakeutunut, lisää sitruunamehu, mantelit ja palsamipelargoni. Kiehauta seos vielä kerran ja poista kattila liedeltä.
Poista palsamipelargoni ja anna herkun jäähtyä kokonaan. Siirrä se sitten steriloituihin purkkeihin.
P.S. Lopullinen väri – vaaleankeltainen tai syvänpunainen – riippuu kvittenien lajikkeesta, kypsyydestä ja erityisesti keittoajasta. Mitä pidempi keittoaika on, sitä syvempi ja tummempi väri on.





