Hunajalla on erityinen merkitys Kreikassa sekä ravitsemuksen että kulttuurin kannalta, ja sen historia ulottuu aina antiikin aikoihin saakka.
Hunaja on luonnollinen makea aine, jota mehiläiset tuottavat pääasiassa keräämällä ja käsittelemällä kasvien mettä.
Kreikka tunnetaan erilaisista hunajalajikkeistaan, joilla jokaisella on oma makunsa, arominsa ja ravitsemukselliset ominaisuutensa. Itse asiassa monet pitävät kreikkalaista hunajaa kaikkein korkealaatuisimpana Kreikan maaseudun biologisen monimuotoisuuden, ilmasto-olosuhteiden ja perinteisten tuotantomenetelmien vuoksi.
Kreikassa tuotetaan hunajalajikkeita, joilla on suojattu alkuperänimitys (SAN), kuten timjamihunajaa Kreetalla, mäntyhunajaa Chalkidikissä ja vaniljakuusihunajaa Mainalossa.
Hunajaa käytetään kreikkalaisessa ruokavaliossa monissa resepteissä. Se on esimerkiksi luonnollinen makeutusaine perinteisissä makeisissa, kuten kreikkalaisissa hunajarullissa (diples) ja melomakarona-jälkiruoassa, ja siihen yhdistetään usein jogurttia ja pähkinöitä.
Ravitsemuksellisesta näkökulmasta hunaja koostuu pääasiassa hiilihydraateista ja erityisesti yksinkertaisista sokereista.
Hunajan ravintoarvo | Annosta kohti: 1 ruokalusikallinen (20 g)1 | Päivittäinen saantisuositus annosta kohti2 | |
Kcal | 60,8 | 3,0 % | |
Rasva (g) | 0,0 | 0,0 % | |
Tyydyttyneet rasvat (g) | 0,0 | 0,0 % | |
Hiilihydraatit (g) | 16,5 | 6,0 % | |
Kuitu (g) | 0,0 | 0,0 % | |
Sokeri (g) | 16,4 | 18,2 % | |
Proteiini (g) | 0,1 | 0,2 % | |
Suola (g) | 0,0 | 0,0 % | |
1 Arvot perustuvat Yhdysvaltain maatalousministeriön (USDA) ravintoainetietokantaan.[1] 2 Päivittäinen saantisuositus (RDI-%) osoittaa, kuinka suuri osa kunkin ravinteen suositellusta päivittäisestä saannista sisältyy yksittäiseen annokseen. Laskelmat perustuvat Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkeviraston (FDA) päivittäisiin arvoihin, jotka perustuvat keskimääräisen terveen aikuisen 2 000 kilokalorin ravinnontarpeeseen päivässä. Yksilön energiantarpeesta riippuen RDI-prosentti voi olla pienempi tai suurempi. | |||
Suurin osa eri hunajalajikkeista sisältää vain vähän tai ei lainkaan rasvaa sekä pieniä määriä proteiinia.
Hunaja sisältää myös pieniä määriä vitamiineja, pääasiassa B-vitamiineja, ja kivennäisaineita, kuten rautaa, fosforia ja kaliumia.
Hunajasta saadaan myös antioksidantteja, kuten flavonoideja ja fenolihappoja, jotka ovat hyödyksi terveydellemme.
Hunajan käytöllä on osoitettu olevan hyödyllisiä vaikutuksia. Hunaja voi olla erityisesti luonnollinen energianlähde päivän aikana ja helpottaa maha-suolikanavan lieviä oireita, kuten vatsakipua. [2]
Hunajasta saattaa olla hyötyä myös yskän ja flunssan hoidossa sen antibakteerisen vaikutuksen ansiosta. Sitruunalla ja hunajalla maustetun kamomillateen, mustan teen tai kuuman veden juominen vaikuttaa auttavan lievittämään kurkkukipua.
Hunajalla on väitetysti myös muita hyödyllisiä ominaisuuksia, kuten se, että se tukee hyvää sydänterveyttä ja auttaa ehkäisemään syöpää. Tieteelliset tiedot eivät kuitenkaan toistaiseksi riitä tukemaan tällaisia vaikutuksia.
On kuitenkin korostettava, että vaikka hunajaa ei erikseen mainita Välimeren ruokapyramidissa, se luokitellaan makeisten luokkaan, jolle suositellaan rajallista käyttöä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että hunaja voi olla makea, ravitsemuksellisesti parempi vaihtoehto sokerille, jossa on monia ravintoaineita ja jota nautitaan aina maltillisesti ja osana tasapainoista ruokavaliota.
LÄHDELUETTELO
[1]USDA. Elintarvikehaku. Hunaja. Saatavilla osoitteessa https://fdc.nal.usda.gov/fdc-app.html#/food-details/1103956/nutrients. (Käytetty lähteenä lokakuussa 2024)
[2] Samarghandian S, Farkhondeh T, Samini F. Honey and health: A review of recent clinical research. Pharmacognosy Res. 2017, 9(2): 121–127. doi: 10.4103/0974-8490.204647.