Viinirypäleet ovat viiniköynnöksen hedelmä, ja niillä on tärkeä asema kreikkalaisessa Välimeren ruokavaliossa.

Itse asiassa rypäleet ja niistä tehtävät viinit ovat olennainen osa Kreikan historiaa, mytologiaa ja perinteitä.

Kreikassa kasvaa erilaisia rypälelajikkeita, joista jokaisella on omat ainutlaatuiset maku- ja väriominaisuutensa. Tunnetuimpia lajikkeita ovat Assyrtiko, Moschofilero, Savvatiano ja Xinomavro.

Viinirypäleiden ravintoarvoAnnosta kohti: 17 rypälettä (85 g)1Päivittäinen saantisuositus annosta kohti2
Kcal58,72,0 %
Rasva (g)0,20,2 %
Tyydyttyneet rasvat (g)0,040,2 %
Hiilihydraatit (g)15,45,6 %
Kuitu (g)0,82,7 %
Sokeri (g)13,214,6 %
Proteiini (g) 0,61,2 %
Suola (g)0,00,0 %
1 Arvot perustuvat Yhdysvaltain maatalousministeriön (USDA) ravintoainetietokantaan.[1] 2 Päivittäinen saantisuositus (RDI-%) osoittaa, kuinka suuri osa kunkin ravinteen suositellusta päivittäisestä saannista sisältyy yksittäiseen annokseen. Laskelmat perustuvat Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkeviraston (FDA) päivittäisiin arvoihin, jotka perustuvat keskimääräisen terveen aikuisen 2 000 kilokalorin ravinnontarpeeseen päivässä. Yksilön energiantarpeesta riippuen RDI-prosentti voi olla pienempi tai suurempi.

Viinirypäle on vähäkalorinen hedelmä, sillä 17 rypäleen, tai 85 gramman, annoksessa on vain noin 60 kcal.

Muiden hedelmien tapaan viinirypäleet koostuvat pääasiassa vedestä, mikä selittää niiden alhaisen kaloripitoisuuden. Tarkemmin sanottuna rypäleiden vesipitoisuus on 80 prosenttia.

Loput 20 prosenttia koostuu pääasiassa hiilihydraateista, varsinkin yksinkertaisista sokereista, joista rypäleet saavat makeutensa. Samalla ne sisältävät myös pieniä määriä kuitua, jolla on myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi suoliston terveydelle.

Rypäleistä saadaan myös riittävästi rasvaliukoista K-vitamiinia ja hivenaineita, kuten kuparia.

Rypäleet sisältävät myös karotenoideja, kuten beetakaroteenia, luteiinia ja zeaksantiinia, sekä polyfenoleita, jotka ovat yhdisteitä, joilla on voimakkaita antioksidanttisia vaikutuksia ja merkittäviä terveyshyötyjä.

Korkean ravintoarvonsa ansiosta rypäleillä voi olla useita terveyshyötyjä, kun niitä sisällytetään ruokavalioomme.

Erityisesti rypäleet voivat edistää hyvää sydän- ja verisuoniterveyttä niiden voimakkaan antioksidanttipitoisuuden ansiosta. Useissa laboratoriotutkimuksissa on raportoitu, että rypäleuutteella on voimakasta antioksidanttista aktiivisuutta ja se voi vähentää reaktiivisten happiradikaalien (ROS) aiheuttamia vaurioita ja vähentää näin hapetusstressiä.[2]

Lisäksi rypäleiden syömiseen voi liittyä pienempi riski sairastua diabetekseen.

Hedelmien kulutuksen ja diabeteksen välistä suhdetta on tarkasteltu useissa tieteellisissä tutkimuksissa, joista saadut tiedot ovat usein olleet ristiriitaisia. 19 prospektiivisen tutkimuksen meta-analyysi osoitti, että diabeteksen sairastumisriski vähenee 4 % jokaista päivittäin kulutettua 200 grammaa hedelmää kohti.[3] Tarkasteltaessa yksittäisten hedelmien luokkia neljän tutkimuksen meta-analyysi osoitti, että jokaiseen 50 gramman rypäleiden tai rusinoiden saantiin liittyy 26 prosenttia pienempi riski. Tämän suojaavan suhteen selventämiseksi tarvitaan kuitenkin lisää tutkimuksia.

Lisäksi rypäleiden korkea polyfenoli- (esim. resveratroli) ja karotenoidipitoisuus voi edistää silmien terveyttä.

Kaiken kaikkiaan viinirypäleet tarjoavat useita terveyshyötyjä ja ansaitsevat tärkeän roolinsa kreikkalaisessa Välimeren ruokavaliossa.

LÄHDELUETTELO


[1] USDA. Elintarvikehaku. Rypäleet, punaiset tai vihreät (eurooppalainen tyyppi, kuten siemenetön Thompson), raaka. Saatavilla osoitteessa https://fdc.nal.usda.gov/fdc-app.html#/food-details/174683/nutrients. (Käytetty lähteenä lokakuussa 2024)

[2] Sarkhosh-Khorasani S, Sangsefidi Z, Hosseinzadeh M. The effect of grape products containing polyphenols on oxidative stress: a systematic review and meta-analysis of randomized clinical trials. Nutr J. 2021 20: 25.doi: 10.1186/s12937-021-00686-5.

[3] Halvorsen RE, Elvestad M, Molin M, Aune D. Fruit and vegetable consumption and the risk of type 2 diabetes: a systematic review and dose-response meta-analysis of prospective studies. BMJ Nutr Prev Health 2021, 4(2):519-531. doi: 10.1136/bmjnph-2020-000218.