Soultana Maria Valamoti
Unikonsiemenistä seesaminsiementen sijaan valmistetut patukat tai muut makeat herkut vaikuttaisivat nyky-Kreikassa melko oudoilta, kun otetaan huomioon, kuinka harvoin unikonsiemeniä käytetään raaka-aineena urbaanin tai paikallisten ruokakulttuurien herkuissa. Muinaisten tekstien ja arkeobotanisten jäänteiden mukaan unikonsiemenet olivat kuitenkin erityisen suosittu ainesosa muinaisessa kreikkalaisessa keittiössä, erityisesti makeissa herkuissa. Papaver somniferum -lajikkeen unikoita viljeltiin laajalti oopiumia varten Euroopan neoliittisen ajan yhteisöissä. Kreikassa arkeologiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että unikkoa on jalostettu viljelykasviksi 2. vuosituhannelta eKr lähtien erityisesti maan pohjoisosissa, josta on löydetty runsaasti unikonsiemeniä.
Vanhin viittaus oopiumiunikoihin löytyy vertauskuvasta Homeroksen Iliassa, kun taas unikkojen ja leivän välinen yhteys voidaan jäljittää 600-luvulta eKr. peräisin olevan runoilija Alkmanin teokseen, jossa mainitaan makonias-leivät. Muinaisissa teksteissä mainitaan myös, että unikonsiemeniä käytettiin sekä leivän että makeiden leivonnaisten valmistuksessa. De materia medica -teoksessaan Dioskurides (n. 40–90 jKr.) mainitsee jalostetun, valkoisia siemeniä tuottavan unikkolajikkeen, jota viljeltiin juuri näitä siemeniä varten. Niitä paistettiin leipään osana terveellistä ruokavaliota tai sekoitettiin hunajaan seesaminsiementen sijaan. Historioitsija Thukydides (400-luvulla eKr.) mainitsee tämän unikonsiementen ja hunajan yhdistelmän ja kertoo, että se oli yksi tuotteista, joita lähetettiin spartalaisten hopliittisotilaiden varuskuntaan Sfakteriaan peloponnesolaissodan aikana. Useissa 300- ja 200-luvuilla eKr. eläneiden komediakirjailijoiden teksteissä viitataan unikonsiemeniin. Yksi esimerkki on Eufron (200-luvulla eKr.), joka mainitsee retiisin, jonka päälle oli ripoteltu 12 unikonsiementä. Tämän mielikuvan ironiasta huolimatta unikonsiemeniä käytettiin myös hunajapohjaisen leivonnaisen (kreikaksi melipekton) ainesosana. Se mainittiin nimellä kopte unikonsiementen kanssa Sopaterin (300–200-luvulla eKr.) tekstikatkelmassa. Hippokrateen (400–300-luvulla eKr.) aineistossa kuvattiin unikonsiementen ravitsevia, vahvistavia ja parantavia ominaisuuksia. Unikonsiemenet kuuluivat monien muiden ainesosien lisäksi Filonin (200–100-luvulla eKr.) kuvaamaan reseptiin, jossa viitataan Epimenideksen tunnettuun reseptiin, muinaiseen energiapatukkaan.
Ei siis olekaan vaikea kuvitella unikonsiemenistä valmistettuja leipiä ja leivonnaisia tai erityistä pasteli-patukkaa, jossa seesaminsiemenet korvattiin unikonsiemenillä ja jota syötiin muinaisessa Kreikassa. Nykypäivänä niiden, jotka haluavat kokeilla unikonsiemenillä maustettuja leipätuotteita tai makeita herkkuja, on etsittävä niitä kaukaa Kreikan pohjoispuolelta, kuten Liettuasta, Ukrainasta ja joistakin Keski-Euroopan maista. Toisin kuin muut raaka-aineet ja reseptit, unikonsiemenet näyttävät vuosisatojen kuluessa vähitellen poistuneen käytöstä kreikkalaisessa keittiössä.
Kuva : Unikonsiemeniä sisältäviä leivonnaisia, Vilna, Liettua, huhtikuu 2025. Kuva: S.M. Valamoti