PALKOKASVIT

Palkokasvit ovat erittäin ravitsevia, ja niitä käytetään monissa erilaisissa resepteissä keitoista salaatteihin sekä kalan, äyriäisten ja lihan lisäkkeenä. Niillä onkin pysyvä paikka kreikkalaisessa ruokavaliossa.

Niissä on runsaasti kuitua, rautaa ja foolihappoa, joka tunnetaan myös B9-vitamiinina, ja niiden korkea proteiinipitoisuus tekee niistä erinomaisen valinnan paastoaikana sekä kasvissyöjille ja vegaaneille.

Edellä mainittujen seikkojen ansiosta palkokasvit ovat olleet olennainen osa kreikkalaista ruokavaliota satojen vuosien ajan. Joitakin parhaista lajikkeista myös kasvatetaan Kreikassa. Prespan pavut ja Feneoksen linssit ovat varsin suosittuja, mutta tarjolla on myös vähemmän tunnettuja lajikkeita, joihin kannattaa tutustua ja lisätä niitä ruokavalioon.

Palkokasvit – ja erityisesti linssit – sopivat erinomaisesti salaatteihin. Erinomainen tuote on Lefkaksen eglouvi, jolla on suojattu alkuperänimitys (SAN). Vain muutamat viljelijät tuottavat sitä pienillä palstoilla, minkä vuoksi se on hyvin harvinainen. Tämän linssilajikkeen pinta on sileä, ja se on tasaisempi kuin useimmat muut lajikkeet, minkä vuoksi se kypsyy nopeammin ja säilyttää enemmän ravintoaineita. Herkullisia linssejä löytyy myös Kozanista, Farsalasta, Thebeksestä ja Evroksesta.

Sifnoksella, Tinoksella ja Pienillä Kykladeilla käyneet tuntevat varmasti kikhernemuhennoksen. Resepti voi vaihdella saarelta toiselle, mutta maku on aina yhtä herkullinen. Tämä johtuu siitä, että useilla Egeanmeren saarilla kasvatetaan laadultaan erinomaisia kikherneitä, kuten Tinoksen pikkusiemenisiä kikherneitä ja Santorinin vulkaanisessa maaperässä viljeltyjä hienoja kikherneitä. Myös Lisvorissa, Lesboksella ja Folegandroksella kasvatetaan erittäin maukkaita pikkusiemenisiä kikherneitä.

Kreikassa kasvatetaan myös jättipapuja, joista Kato Nevrokopissa ja Florinan Prespassa kasvatetuilla lajikkeilla on suojattu maantieteellinen merkintä (SMM). Niissä on runsaasti ravintoaineita, kuten antioksidantteja ja vitamiineja, sekä hivenaineita, kuten mangaania ja fosforia.

Mainitsemisen arvoisia ovat myös muutamat muut, yhtä herkulliset lajikkeet. Yksi niistä on valkoinen Orestiadan papu, joka kannattaa kypsentää uunipellillä tomaattikastikkeessa. Myös Keletron pavut ovat herkullisia. Erinomaisia, hiukan pienempiä jättipapuja kasvatetaan myös Kastoriassa.

Yksi Kreikan ainutlaatuisimmista palkokasveista on Santorinin fava, jolla on suojattu alkuperänimitys (SAN). Sitä viljellään edelleen perinteisillä menetelmillä, jotka auttavat säilyttämään sen maun. Santorinin härkäpavuille on ominaista kullankeltainen väri, ja niitä voidaan tarjoilla joko keittona tai mezeinä kreikkalaisen tsipouron tai ouzon sekä suolatun lihan kera.

Kreikkalaiset palkokasvit, joilla on suojattu alkuperänimitys (SAN) tai suojattu maantieteellinen merkintä (SMM), ovat vahvasti palaamassa nykyaikaisen gastronomian valikoimiin. Kannattaa perehtyä sekä niiden valmistamiseen että myös Kreikassa tuotettavien harvinaisten lajikkeiden etsimiseen.