Merifenkoli

Soultana-Maria Valamoti

Nykypäivän merifenkoli, Crithmum maritimum, tunnettiin muinaisessa Kreikassa nimellä krethmon. Antiikin ajan lääkäri Pedanios Dioskurides, joka eli n. 40–90 jKr., kuvailee tätä kasvia yksityiskohtaisesti De materia medica -teoksessaan: se on pensasmainen yrtti, joka kasvaa kallioilla lähellä rannikkoa ja jollaa on öljyiset, vaaleat lehdet, jotka maistuvat hiukan suolaisilta. Se tuottaa valkoisia kukkia, ja sen pehmeät, pyöreät, makean aromaattiset hedelmät muistuttavat rosmariinia. Kuivattuna sen hedelmät avautuvat paljastaen vehnän kaltaisia siemeniä. Kasvin juuret ovat yhtä aromaattisia ja maukkaita. Dioskurides toteaa, että viinissä keitettynä ja nautittuna hedelmät, lehdet ja juuret helpottavat virtsaamishäiriöistä tai keltataudista kärsiviä potilaita, ja keitos auttaa myös kiihdyttämään kuukautisvuotoa. Hän kuvailee myös merifenkolin syömistä: se voidaan keittää tai syödä raakana vihanneksena, ja se voidaan myös säilöä suolaveteen. Hippokrates, joka eli 500–400-luvuilla eKr., viittaa merifenkoliin lääketieteellisessä yhteydessä. Hänen mukaansa kasvin eri osia, kuten juuria ja hedelmiä, yhdistettiin veteen tai viiniin uutteiden valmistamiseksi.

Antiikin kirjallisuuden viittauksien lisäksi kasvista ei kuitenkaan ole löydetty arkeologista näyttöä esihistoriallisista tai antiikin aikaisista paikoista. Merifenkolia ei ole löydetty arkeobotanisissa tutkimuksissa lähinnä siksi, että niitä kasvin osia, joita olisi kerätty ja tuotu kotiin syötäväksi, ei todennäköisesti olisi heitetty tuleen, minkä vuoksi arkeologit eivät ole löytäneet niiden hiiltyneitä jäänteitä. Pelkästään antiikin kirjallisuuden perusteella saadaan kuitenkin hyvä kuva antiikin Kreikassa käytetystä vaikuttavasta ainesosavalikoimasta sekä kypsennys- ja säilytystekniikoista. Lisäksi tämä antiikin tutkimus osoittaa myös kreikkalaisen keittiön katkeamattoman jatkuvuuden: merifenkolia syödään yhä nykyisinkin lisäkkeenä tai salaattiaineksena.

Muinaiset kreikkalaiset tunsivat tämän Kreikan kallioisilla rannoilla kasvavan nykyaikaisen yrttiherkun hyvin, ja sitä myös käytettiin suurelta osin samalla tavalla kuin nykyään. Kuten Dioskurideksen aikoihin, myös nykyään merifenkoli säilötään suolavedessä, ja joskus mukaan lisätään etikkaa. Sitä voidaan kuitenkin nauttia myös tuoreena salaatissa suoraan rannalta kerättynä, yleensä ryöppäyksen jälkeen. Kasvia kerätään paikallisesti, ja sitä myydään säilöttynä suolaveteen tai painon mukaan, minkä ansiosta sitä on mahdollista ostaa jopa Kreikan kaupunkikeskuksissa.

Kuva : Suolaveteen säilöttyä merifenkolia Kalamatan torilla, 2021. Kuva: S.M. Valamoti