Kreikkalaisessa kylässä plataanin alla tarjottava ylenpalttinen lounas, jota seuraa pieni lautasellinen lusikkaherkkuja ja sen seuraksi lasillinen kylmää vettä. Tähän mielikuvaan kiteytyy ihanteellisen kesäiltapäivän ydin monille kreikkalaisille ja vierailijoille, jotka etsivät aitoa kreikkalaista elämystä.
Lusikkaherkut ovat suosittuja kaikkialla Kreikassa, ja jokaisella alueella on omat ainutlaatuiset reseptinsä. Vesimeloni, pomeranssi, viikuna ja hapankirsikka ovat omalaatuisimpia versioita sekä historialtaan että maultaan. Kaikkein kiehtovin versio on kuitenkin oliivilusikkaherkku, niin oudolta kuin se saattaakin kuulostaa. Oliivi lusikkaherkun muodossa – välimerellisen makeankarvaan makunsa myötä – on osoitus siitä, miten kreikkalaisessa keittiössä näennäisesti yksinkertaisetkin ainekset voidaan muuttaa poikkeuksellisiksi luomuksiksi.
Kreikkalaisen maaperän hedelmät voidaan muuttaa myös herkullisiksi marmeladeiksi, joita säilötään niin, että niitä riittää syötäväksi pitkin vuotta, ja jotka sopivat ihanteellisesti aamiaiselle niin paahtoleivän päälle kuin murojen ja jogurtin lisukkeeksikin. Korfun saarella kumkvateista valmistetaan hilloja ja liköörejä, kun taas Veriassa keskipisteessä ovat persikat, jotka muutetaan ihastuttaviksi marmeladeiksi ja säilykkeiksi.
Lusikkaherkut ovat aina olleet ihanteellinen tarjottava vieraille kotona. Jos sinun ei tee mieli hedelmäisiä herkkuja, tarjolla on aina myös suklaapohjaisia leivonnaisia, kuten Xanthin kuuluisat kariokes-suklaaherkut kovine kuorrutuksineen ja pehmeine kakkumaisine täytteineen, tai aina suositut macaronit, jotka valmistetaan manteleista.
Kreikkalaisten sydämissä (ja jälkiruokalautasilla) on erityinen paikka appelsiinilla maustetuille tummasuklaaherkuille, jotka ovat niin nuorten kuin vanhojenkin suosiossa. Karamellisoidut hedelmät – päärynät, aprikoosit, viikunat, mandariinit, pomeranssirullat ja vihreät sitrushedelmät – ovat kreikkalaisille lapsuudesta tuttuja ja tarjoillaan perinteisissä koristeellisissa kulhoissa.





