Maitotuotteet Välimeren ruokavaliossa

Maitotuotteilla, erityisesti jogurtilla ja juustolla, on merkittävä asema kreikkalaisessa ruokakulttuurissa.

Kreikalla on pitkät perinteet lypsykarjan kasvatuksessa, ja monilla kreikkalaisilla maitotuotteilla on suojattu alkuperänimitys (SAN). Tuotteissa yhdistyvät aito maku ja korkea ravintoarvo.

Joitakin esimerkkejä tällaisista tuotteista ovat fetajuusto, metsovonejuusto ja kreetalaiset juustot graviera ja xinomizithra.

Myös kreikkalainen jogurtti on suosittu tuote, joka tunnetaan kansainvälisesti korkeasta ravintoarvostaan ja terveyshyödyistään.

Maitotuotteet ovat ravintoainetiheitä elintarvikkeita ja erinomainen korkealaatuisen proteiinin lähde, joka sisältää riittävästi kaikkia välttämättömiä aminohappoja.

Ne sisältävät myös pääasiassa tyydyttynyttä rasvaa ja pieniä määriä hiilihydraatteja, pääasiassa yksinkertaisia sokereita, kuten laktoosia.

Maitotuotteissa on tunnetusti paljon kalsiumia ja fosforia, jotka ovat luuston ja hampaiden tesrveydelle tärkeitä kivennäisaineita, ja niitä pidetään yhtenä parhaista B2-vitamiinin (riboflaviini) lähteistä.

Tietyt maitotuotteet, kuten perinteinen kreikkalainen jogurtti ja tietyt juustot, ovat erinomaisia probioottien lähteitä. Maailman terveysjärjestön mukaan probiootit ovat eläviä mikro-organismeja, jotka riittävinä määrinä nautittuina voivat tuoda terveydellisiä hyötyjä.

Maitotuotteiden sisällyttäminen ruokavalioon voikin tuoda meille merkittäviä terveyshyötyjä.[1] Maitotuotteet voivat vaikuttaa erityisen myönteisesti luuston terveyteen, koska ne sisältävät runsaasti tärkeimpiä kivennäisaineita. Lisäksi jogurtti voi suojata diabetekselta Yhdysvaltojen elintarvike- ja lääkeviraston vuonna 2024 hyväksymän terveysväitteen mukaan. [2]

Maitotuotteet ovat tärkeä luonnollisten probioottien lähde, minkä ansiosta ne voivat edistää suoliston terveyttä. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että suoliston terve mikrobikanta on suoliston terveyden ja yleisen hyvinvoinnin kannalta olennainen tekijä, joka tarjoaa suoran suojan tauteja aiheuttavia mikro-organismeja vastaan.

Aiemmin täysrasvaisia maitotuotteita demonisoitiin niiden sisältämien tyydyttyneiden rasvojen ja sitä kautta niiden sydän- ja verisuoniterveydelle aiheuttamien mahdollisten riskien vuoksi. Tuoreimmat tiedot eivät kuitenkaan viittaa siihen, että vähärasvaiset maitotuotteet olisivat parempia sydänterveyden kannalta.[3] [4] Itse asiassa yhä useammissa tutkimuksissa ja kansainvälisissä suosituksissa tunnustetaan koko ruokavalion arvo yksittäisten ravintoaineiden sijaan. 

Kaiken kaikkiaan maitotuotteilla on ehdottomasti paikkansa ruokavaliossamme, koska ne on yhdistetty merkittäviin terveyshyötyihin.

LÄHDELUETTELO

---

[1] Thorning T,1 Raben A, Tholstrup T, Soedamah-Muthu S, Givens I, Astrup A. Milk and dairy products: good or bad for human health? An assessment of the totality of scientific evidence. Food Nutr Res. 2016 60: 10.3402/fnr.v60.32527.doi: 10.3402/fnr.v60.32527.

[2] U.S. Food and Drug Administration (FDA). Response Letter to Petition for a Qualified Health Claim for Yogurt and Reduced Risk of Type 2 Diabetes Mellitus (Docket No. FDA-2019-P-1594). FDA; 01 March 2024. Saatavilla osoitteessa https://www.fda.gov/media/176608/download?attachment. Käytetty lähteenä lokakuussa 2024.

[3] Giosuè Α, Calabrese Ι, Vitale Μ, Riccardi G, Vaccaro O. Consumption of Dairy Foods and Cardiovascular Disease: A Systematic Review. Nutrients. 2022 14(4): 831. doi: 10.3390/nu14040831.

[4] Kiesswetter E, Stadelmaier J, Petropoulou M, et al. Effects of dairy intake on markers of cardiometabolic health in adults: A systematic review with network meta-analysis. Adv Nutr 2023 14:438–50.