Linssit

Kreikkalaiset ovat syöneet linssejä esihistoriallisista ajoista lähtien. Metsästäjä-keräilijöiden, jotka asuivat Argolidassa Franchthin luolassa noin 11 000 vuotta sitten, kauan ennen ensimmäisten neoliittisten viljelijäyhteisöjen syntymistä, tiedetään käyttäneen villiä linssilajiketta. Itse asiassa linssinsiemenet ovat Kreikan neoliittisista asutuksista tehtyjä yleisimpiä arkeologisia löydöksiä, ja ne on ajoitettu jopa seitsemännelle vuosituhannelle eKr. Niitä esiintyy arkeologisten löydöksien joukossa koko Kreikassa esihistoriallisen aikakauden viimeiseltä vuosituhannelta neljännelle vuosituhannelle eKr. ja pronssikauden loppuun saakka. Historiallisilta ajoilta on peräisin huomattava määrä viittauksia linsseihin, niiden lajikkeisiin ja valmistustapoihin. Filosofi Faniaksen mukaan, Athenaioksen kertomana Deipnosophistae-teoksessaan, linssejä voitiin valmistaa joko keittona – joka tunnettiin nimellä faki – tai paksuna puurona, jota muinaiset kreikkalaiset kutsuivat nimellä etnos tai tarkemmin fakinon etnos. Komediakirjailija Aristofaneen mukaan etnoksen tarjoiluun käytettiin jopa erityistä kauhaa. Linssit mainittiin usein muinaisissa komedioissa, ja niillä vaikuttaa olleen merkittävä rooli muinaisessa kreikkalaisessa ruokavaliossa. 600–500-luvuilla eKr. eläneen runoilija Solonin kirjoitusten mukaan linssikeittoa syötiin usein yhdessä erityisen gouros-nimellä kutsutun leivonnaisen kanssa. Kaksi muinaista linssiruokaa ovat fakoptisani ja volvofaki. Eräästä papyruskääröstä on löytynyt jopa viittaus linssipohjaiseen leivonnaiseen, laganofakiin. Antiikin runoilija Sopatros mainitsee linsseistä tehdyn leivän, joka oli erityisen suosittu Egyptin Alexandriassa. Sen lisäksi, että linssijauhoja käytettiin raaka-aineena muinaisissa leivissä, niillä oli myös lääkinnällisiä käyttötarkoituksia, kuten linsseillä yleensäkin. Hippokrates mainitsee useita lääkevalmisteita, joiden ainesosana on juuri linssijauho.

Muinaiset kreikkalaiset kirjallisuuslähteet, sekä komediat että lääketieteen tekstit, sisältävät runsaasti viittauksia linsseihin. Tämä osoittaa niiden vaikuttavan elinkaaren kreikkalaisten ruokapöytien perustuotteena aina esihistoriasta historialliseen aikaan saakka. Linssejä suositaan kreikkalaisissa kodeissa vielä nykyäänkin. Keittona tarjoiltuna niitä kutsutaan muinaisella faki-nimellään. Se on suosittu ruoka kreikkalaisortodoksisen perinteen paastonaikoina. On olemassa myös merkittäviä paikallisia linssilajikkeita, kuten englouvi Lefkadassa ja voio lähellä Kozania.

Lähdeluettelo

Valamoti S.M. 2023 Plant Foods of Greece: A Culinary Journey to the Neolithic and the Bronze Ages. Tuscaloosa, University of Alabama Press

Valamoti, S.M., Fyntikoglou, V., Symponis, K. 2022. Food Crops in Ancient Greek Cuisine: An Archaeobotanical and Textual Study. Thessaloniki, University Studio Press.

Kuva 1. Hiiltyneitä linssejä Länsi-Makedoniassa sijaitsevan Sosandran neoliittisesta talosta. Kuva teoksesta: S.M. Valamoti, V. Fyntikoglou, K. Symponis 2022, Food Crops in Ancient Greek Cuisine: An Archaeobotanical and Textual Study, Thessaloniki, University Studio Press.

Kuva 2. Erilaisia linssien siemeniä nykyisistä lajikkeista. Kuva teoksesta: S.M. Valamoti, V. Fyntikoglou, K. Symponis 2022, Food Crops in Ancient Greek Cuisine: An Archaeobotanical and Textual Study, Thessaloniki, University Studio Press.