Palkokasvit ovat Fabaceae-perheeseen kuuluvia kasveja ja siemeniä, joihin kuuluvat pavut, linssit, kikherneet ja härkäpavut.
Palkokasvit ovat keskeinen osa Välimeren ruokavaliota ja alueen gastronomista perinnettä. Niitä käytetään monissa perinteisissä kreikkalaisissa ruokalajeissa, kuten fasoladassa (valkopapukeitto) ja linssikeitossa. Itse asiassa useita yksinomaan Kreikassa tuotettuja palkokasvilajikkeita on rekisteröity tuotteiksi, joilla on suojattu alkuperänimitys (SAN) tai suojattu maantieteellinen merkintä (SMM). Nämä tuotteet on myös havaittu ravintoarvoltaan korkealaatuisiksi.
Tällaisia tuotteita ovat muun muassa Prespan jättipavut Florinasta (SMM), Santorinin fava-pavut (SAN), Kato Nevrokopin pavut (SMM) ja Feneoksen vaniljapavut Korinthiasta (SMM).
Palkokasvit ovat ravintoarvoltaan korkea elintarvikeryhmä, jossa yhdistyvät luontaisesti erilaiset terveydelle elintärkeät makro- ja hivenravinteet. Palkokasvit ovat erinomainen kasviproteiinien ja kuitujen lähde. Niillä on tärkeä rooli kroonisten sairauksien, kuten lihavuuden, diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien ja tietyntyyppisten syöpien, torjunnassa.
Korkean kuitu- ja proteiinipitoisuuden lisäksi palkokasveista saa B-vitamiineja sekä kivennäisaineita, kuten rautaa, fosforia ja magnesiumia.
Palkokasveissa on myös runsaasti antioksidanttiyhdistelmiä, kuten flavonoideja. Nämä aineet suojaavat solujamme reaktiivisten happiradikaalien (ROS) haitallisilta vaikutuksilta ja turvaavat terveyttämme.
Palkokasvien korkean ravintoainepitoisuuden ansiosta niiden sisällyttämisellä terveelliseen ruokavalioon voi olla merkittäviä terveyshyötyjä.[1]
Useissa tutkimuksissa on korostettu erityisesti palkokasvien sydäntä suojaavia vaikutuksia. 26 havainnointitutkimuksen meta-analyysi osoitti, että eniten palkokasveja käyttävillä ihmisillä oli 6 % pienempi riski sairastua sydän- ja verisuonitautiin ja 10 % pienempi riski sairastua sepelvaltimotautiin kuin ihmisillä, jotka käyttivät palkokasveja vähiten.[2]
Lisäksi säännöllinen palkokasvien käyttö voi auttaa painonhallinnassa ja suojata tietyntyyppisiltä syöviltä. Nämä hyödyt perustuvat osittain palkokasvien sisältämään kuituun.
Palkokasvien sisällyttämisellä ruokavalioomme voi olla merkittäviä hyötyjä myös planeettamme hyvinvoinnille. Palkokasvit voivat tarjota kestävän vaihtoehdon eläintuotteille, koska niiden kasvattaminen vaatii vähemmän luonnonvaroja ja tuottaa vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin karja- ja maitotalous.
Kaiken kaikkiaan palkokasvit ovat siis erinomainen lisä ruokavalioomme, ja ne ovat hyväksi sekä ihmisten että maapallon hyvinvoinnille.
LÄHDELUETTELO
[1] Miller V, Micha R, Choi E, Karageorgou D, Webb P, Mozaffarian D. Evaluation of the quality of evidence of the association of foods and nutrients with cardiovascular disease and diabetes. A systematic review. JAMA Netw Open. 2022 5(2):e2146705.
[2] Mendes V, Niforou A, Kasdagli M, Ververis E, Naska A. Intake of legumes and cardiovascular disease: A systematic review and dose–response meta-analysis. Nutr Metab Cardiovasc Dis. 2023 33(1):22-37. https://doi.org/10.1016/j.numecd.2022.10.006.