Fetajuuston ravintoarvo

Feta on epäilemättä yksi tunnetuimmista kreikkalaisista juustoista, ja sillä on merkittävä asema kreikkalaisessa Välimeren ruokavaliossa.

Sitä käytetään yleensä alkuruokana, raakana tai grillattuna, oliiviöljyn ja oreganon kera tai kreikkalaisissa salaateissa ja perinteisissä piirakoissa.

Euroopan komissio myönsi vuonna 2002 fetalle suojatun alkuperänimityksen (SAN).

Näin ollen feta-nimeä ei voida enää käyttää juustolle, jonka koostumus on sellainen, että – joko Kreikassa tai ulkomailla valmistettu – juusto ei täytä tiettyjä edellytyksiä. Osa näistä edellytyksistä koskee sitä, että juusto valmistetaan yksinomaan lampaanmaidosta tai lampaan- ja vuohenmaidon sekoituksesta määrätyissä suhteissa, ja että se tulee tietyiltä Kreikan alueilta (Epeiros, Traakia, Thessalia, Makedonia, Peloponnesos, Keski-Kreikka, Lesbos tai Limnos) sekä tietyistä lammas- ja vuohiroduista.

Fetajuuston ravintoarvo	Annosta kohti: 50 g1	Päivittäinen saantisuositus annosta kohti2
Kcal	132,5	6,6 %
Rasva (g)	10,8	13,8 %
Tyydyttyneet rasvat (g)	6,7	33,3 %
Hiilihydraatit (g)	2,0	0,7 %
Kuitu (g)	0,0	0,0 %
Sokeri (g)	2,0	2,2 %
Proteiini (g)	7,1	14,2 %
Kolesteroli (mg)	44,5	14,8 %
Suola (g)	1,4	23,3 %
1 Arvot perustuvat Yhdysvaltain maatalousministeriön (USDA) ravintoainetietokantaan.[1] 2 Päivittäinen saantisuositus (RDI-%) osoittaa, kuinka suuri osa kunkin ravinteen suositellusta päivittäisestä saannista sisältyy yksittäiseen annokseen. Laskelmat perustuvat Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkeviraston (FDA) päivittäisiin arvoihin, jotka perustuvat keskimääräisen terveen aikuisen 2 000 kilokalorin ravinnontarpeeseen päivässä. Yksilön energiantarpeesta riippuen RDI-prosentti voi olla pienempi tai suurempi.

Feta on ravinteikas ruoka.

Fetassa on erityisesti runsaasti korkealaatuisia proteiineja, jotka sisältävät kaikkia välttämättömiä aminohappoja ihanteellisissa suhteissa. Välttämättömät aminohapot ovat sellaisia, joita elimistö ei pysty tuottamaan itse ja jotka on siksi saatava osana ruokavaliotamme.

Feta sisältää myös pääasiassa tyydyttyneitä rasvoja ja pieniä määriä hiilihydraatteja, pääasiassa yksinkertaisten sokereiden, kuten laktoosin, muodossa.

Lisäksi fetasta saadaan hyvin vitamiineja – kuten B2- (riboflaviini) ja B12-vitamiineja – sekä kivennäisaineita, kuten kalsiumia ja fosforia, jotka ovat välttämättömiä muun muassa luiden ja hampaiden terveydelle.

Kun fetaa nautitaan osana terveellistä ja monipuolista ruokavaliota, sillä voi olla terveyshyötyjä.

Tarkemmin sanottuna feta voi edistää suoliston terveyttä, koska se sisältää hapatettuna elintarvikkeena probiootteja. Ne ovat eläviä mikro-organismeja, jotka vahvistavat terveellistä suoliston mikrobikasvustoa.

Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että suoliston terve mikrobisto on elintärkeä sekä suoliston terveydelle että yleiselle terveydelle. Sen sijaan hyvien ja huonojen suolistobakteerien koostumuksen ja tasapainon häiriöt liittyvät kroonisten sairauksien, kuten lihavuuden, diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien, riskiin.[2]

Lisäksi maitotuotteet, kuten fetajuusto, voivat vaikuttaa myönteisesti luuston terveyteen. Korkean kalsium- ja fosforipitoisuuden ansiosta ne voivat osaltaan edistää mahdollisimman suuren luuntiheyden saavuttamista lapsuudessa ja nuoruudessa sekä ehkäistä osteoporoosia ikääntyneillä.

Fetassa on kuitenkin myös paljon suolaa, mikä tulisi ottaa huomioon erityisesti niiden ihmisten kohdalla, jotka yrittävät vähentää natriumin saantiaan. Runsas suolankäyttö voi nostaa verenpainetta ja lisätä sydän- ja verisuonitautien riskiä. Siksi fetan nauttimisessa on suositeltavaa noudattaa varovaisuutta ja voi olla järkevää vähentää muiden elintarvikkeiden suolapitoisuutta aterioilla, joihin sisältyy feta. Vaihtoehtoisesti feta voidaan huuhdella vedellä sen suolapitoisuuden vähentämiseksi.

Yhteenvetona voidaan todeta, että feta on kreikkalaisen keittiön suosikkijuusto, joka sisältää monia ravintoaineita ja jolla on terveyshyötyjä, mutta suolan saantiaan seuraavien ihmisten tulisi käyttää sitä kohtuudella.

LÄHDELUETTELO

---

[1] USDA. Elintarvikehaku. Fetajuusto. Saatavilla osoitteessa https://fdc.nal.usda.gov/fdc-app.html#/food-details/173420/nutrients. (Käytetty lähteenä lokakuussa 2024)

[2] Bodke H, Jogdand S. Role of Probiotics in Human Health. Cureus. 2022 9:14(11):e31313. doi: 10.7759/cureus.31313.