Kreikkalaiset suosivat yhä enemmän kreikkalaisia viinimerkkejä ulkomaisten viinien sijaan

Giovanna Lykou, sommelier, sertifioitu Sherry Educator-asiantuntija, alkoholikouluttaja ja kolumnisti

Viime vuosina kreikkalaisten viinitilojen määrä on lähes kaksinkertaistunut, kun alalle on tullut enemmän tuottajia ja viinintuotanto on kokonaisuudessaan kehittynyt. Myöskään monta vuotta alalla olleet vakiintuneet tuottajat eivät lepää laakereillaan – pitkä kokemustausta auttaa heitä kehittymään ja jalostamaan asiantuntemustaan. Kannattaa pitää mielessä, ettei Kreikalla ole pitkäikäistä, vakiintunutta viinikulttuuria kuten esim. Ranskassa. Juuri siksi kehitys on välttämätöntä. On toki totta, että Kreikan maaseudulla moni pyöritti pieniä viinitarhoja ja valmisti kotiviinejä, mutta erityisesti pullotettuun viiniin keskittyvä viinikulttuuri ei ollut täysin kehittynyt. Tuottajien määrän lisääntymisen ohella olemme nähneet myös Kreikan natiivien rypälelajikkeiden suosion nousun. Kreikasta näitä löytyy vaikuttavan rikas ja monipuolinen valikoima.

Malagousian ja kreetalaisen Vidianon kaltaiset lajikkeet ovat nykyään kansainvälisesti tunnettuja, ja niitä arvostetaan niiden laadun, kestävyyden ja monipuolisuuden vuoksi. Tämä kreikkalaisten viinimerkkien kehitys liittyy läheisesti myös matkailuun erityisesti Santorinin kaltaisilla alueilla, joille on myönnetty suojattu alkuperänimitys (SAN). Santorinin saari on maaperänsä ja viininviljelymenetelmiensä puolesta ainutlaatuinen, ja kaikkialta maailmasta saapuvien turistien vieraillessa saaren viinitiloilla oli luonnollista, että sieltä nousisi esiin keskimääräistä laadukkaampia viinitiloja, joiden viinit tekisivät Kreikkaa maailmanlaajuisesti tunnetuksi. Viinimatkailun kasvulla on ollut merkittävä rooli Kreikan viinikulttuurin leviämisessä. Monet turistit, jotka eivät usein edes ole viinialan ammattilaisia, matkustavat Kreikkaan erityisesti kokemaan sen tarjoamaa viinikulttuuria. Kreikan neljä lippulaivarypälettä – kaksi vaaleaa ja kaksi tummaa lajiketta – ovat tehneet maan viinit kansainvälisesti kuuluisiksi. Assyrtiko (SAN Santorini), Moschofilero (SAN Mantinia), Agiorgitiko (SAN Nemea) – joka on itse asiassa Kreikan suurin viininviljelyvyöhyke – sekä Xinomavro, joka erottuu joukosta sillä, että sitä viljellään usealla eri SAN-alueella ja siitä tuotetaan monia eri viinejä.

On myös syytä mainita, että SAN-sertifiointia säännellään rajoituksilla, jotka takaavat lopputuotteelle paremmat olosuhteet sekä optimaalisen laadun. Viininvalmistuksessa nämä säännökset koskevat itse viinitarhoja, ja niihin lukeutuvat sallitut viininvalmistustavat, kuinka viiniköynnöksiä hoidetaan, kuinka paljon rypäleitä saa korjata hehtaaria kohti ja niin edelleen.
Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että kreikkalaisten SAN-viinien luetteloa ei ole päivitetty viime vuosina. Näin ollen siihen edelleen kuuluu vähemmän suosittuja SAN-alueita, kuten Plagies Melitona tai SAN Messenikolas Karditsasta, joissa tällä hetkellä vain yksi tuottaja valmistaa SAN-viiniä. Luettelon päivittämisen tarkoituksena ei tietenkään olisi vähentää SAN-alueita, vaan pikemminkin laajemmin uudistaa listaa – mahdollisesti jopa lisätä sille uusia SAN-alueita.

Tässä artikkelissa esitetyt näkökulmat ovat kirjoittajan henkilökohtaisia mielipiteitä eivätkä edusta Kreikan maaseudun kehitys- ja elintarvikeministeriön näkökulmia tai mielipiteitä.