Vehnätrahana

Kuva 1. Chachles -leivonnaisia Lesbokselta (vasemmalla) ja vehnätrahanaa (oikealla), valokuva: S.M. Valamoti, heinäkuu 2025.

Soultana-Maria Valamoti, Professor, School of History and Archaeology, Aristotle University of Thessaloniki

Trahana on sekä ainesosa että resepti. Tämä kreikkalaisen ruokavalion peruselintarvike on merkittävän monikäyttöinen ja poikkeuksellisen täynnä ravitsemuksellisia etuja, ja sen helppokäyttöisyys tekee siitä ihanteellisen ainesosan lukuisiin resepteihin. Trahanalla on ollut suuri merkitys myös historiassa. Ensimmäiset todisteet sen syönnistä ovat peräisin pronssikaudelta ja Thessalonikin Trilofossa sijaitsevista Mesimeriani Toumban arkeologisista kaivauksista, joista sen hiiltyneitä jäänteitä löytyi 3. vuosituhannen eKr. loppupuolella palaneesta talosta. Saviastiasta löytyneet hiiltyneet jyvänpalat oli lämpökäsitelty nesteellä, joka saattoi olla maitoa tai hapatettua maitoa, joka on trahanan perusainesosa. Kreikassa nykyisin syötävä vehnätrahana valmistetaan yhdistämällä maitotuote, yleensä maito tai hapatettu maito, sekä murskatut jyvät, useimmiten vehnä. Trahanassa voidaan käyttää joko keittämätöntä vehnää, kuten Pontoksen korkotoa tai Kreetan chondrosta, tai esikeitettyä, jauhettua vehnää kuten bulguria. Ainekset keitetään yhdessä ja maustetaan suolalla, joka auttaa trahanan säilymistä. Sen jälkeen se kuivatetaan kesäauringossa, mikä tekee siitä pitkään säilyvän tuotteen.

Muinaisissa kreikkalaisissa kirjallisuuslähteissä on runsaasti viittauksia viljojen ja maitotuotteiden yhdistelmiin. Jauhetusta ohrasta ja maidosta valmistettua Μάζα αμολγαίη -ruokaa kuvataan Hesiodoksen Työt ja päivät -teoksessa (700–600-luvuilla eKr.). Ferekrates (400-luvulla eKr.) puolestaan mainitsee tekstikatkelmassa chondroksen, karkeasti jauhetun vehnän, ainesosana reseptissä, jossa sitä liotettiin maidossa. Hekataios Abderalainen (300–200-luvuilla eKr.) mainitsee, että Egyptissä papit söivät usein maidossa keitettyä chondrosta. Harvoissa tapauksissa antiikin kirjoittajat mainitsevat, että karkeasti jauhettua vehnää tai ohraa sekoitetaan, keitetään tai vaivataan maidon kanssa. Ei kuitenkaan ole selvää, kuvaavatko he reseptiä, joka vastaisi juuri nykypäivän vehnätrahanaa.

Nykypäivän vehnätrahana on ravitsemuksellisesti kokonainen ateria, jossa yhdistyvät tärkkelys (vehnä) ja proteiini (tavallinen tai hapan maito). Siitä voidaan valmistaa ravinteikas, täyttävä ateria helposti, nopeasti ja edullisesti vain vähän kiehauttamalla. Trahanan monimuotoisuuden kirjo on huomattavaa: Kreetalla paksuina palasina valmistettava ruoka tunnetaan nimellä ksinochontros ja Lesboksella siitä tehdään puolestaan pieniä, veneenmuotoisia chachleksia. Se sopii kaikenikäisille ja on poikkeuksellisen helposti syötävää, joten se on hyvä valinta sekä pienille lapsille että vanhuksille, jotka ovat menettäneet hampaansa. Sitä voidaankin pitää vuosisatoja vanhana, kaikenikäisten suosimana pikaruokana, jota voitiin valmistustavan ansiosta säilyttää pitkiäkin aikoja kellareissa aikoina, jolloin jääkaappeja ja keittiön sähkölaitteita ei ollut olemassa.

Kuva 2. Hiiltyneitä vehnänjyviä Mesimeriani Toumbassa lähellä Thessalonikia, n. 2 100–1 900 eKr., Valamoti et al. 2019, Journal of Archaeological Science