Kala ja äyriäiset – Kala 2

Soultana-Maria Valamoti, Professor, School of History and Archaeology, Aristotle University of Thessaloniki

Mesoliittisen kauden Kreikassa, kauan ennen maatalouden ja karjankasvatuksen alkamista ja sitä seurannutta toimeentulon vallankumousta, paikalliset väestöt ovat todennäköisesti olleet erittäin riippuvaisia merestä ja sen runsaista kala- ja äyriäissaaliista. Arkeologisista kohteista, kuten Franchthin luolasta Argolidassa ja Giouran Cyclops Cave -luolasta Alonissoksessa, on löydetty paljon jäämiä tonnikalan ruodoista. Viimeksi mainitun paikan eläinarkeologisiin löydöksiin kuuluu tonnikalan lisäksi uskomaton valikoima eri kalalajeja, kuten skorpionikala, hammasahven, meriahven ja makrilli. Kaivauksissa on löydetty myös mesoliittiselta kaudelta peräisin olevia, luusta valmistettuja ongenkoukkuja. Vaikka kalan ja äyriäisten osuus arkeologisten löydösten joukossa on suhteellisen vähäinen, ne olivat kuitenkin merkittävä osa Kreikan rannikolla eläneiden kansojen ruokavaliota. Neoliittisen kauden (7.–4. vuosituhannella eKr.) ja pronssikauden (4.–2. vuosituhannella eKr.) sekä niitä seuranneiden historiallisten kausien eläinarkeologisista materiaaleista on tunnistettu paljon erilaisia kaloja, jotka olivat peräisin merestä tai makean veden ympäristöistä.

Muinaiset tekstit paljastavat, että kalaa söivät yleensä ylemmät yhteiskuntaluokat. Tämä käy ilmi esimerkiksi komediakirjailija Alexiksen (300–200-luvuilla eKr.) teoksista, joita kirjailija Athenaios siteeraa. Eräässä kohdassa hän jopa huomauttaa, että jos köyhä ihminen ostaa kalaa, hänen on täytynyt ryöstää joku edellisenä iltana.

Tietyt kalat olivat antiikin aikana suosittuja, ja niitä mainitaan usein muinaisissa teksteissä. Yksi tällainen esimerkki ovat ankeriaat, jotka mainittiin jo Ilias-eepoksessa. Arkhestratos (300-luvulla eKr.) kehuu kaikkia ankeriaita hyväksi ruoaksi, mutta mainitsee erikseen Etelä-Italiassa sijaitsevasta Messinan Rhegionin salmesta pyydetyt ankeriaat ja sanoo arvostavansa Boiotian Kopais-järvestä sekä Makedonian Strymon-joesta pyydystettyjä ankeriaita.

Suurten kalojen lisäksi on löydetty merkkejä myös useista pienistä kaloista, kuten hopeakyljistä, sardiineista, pienistä pintavesissä elävistä kaloista (aphye) ja monista muista. Näitä pieniä kaloja eli runsaasti Attikassa Faliron alueella, ja niitä on ilmeisesti kypsennetty nopeasti voimakkaalla avotulella, erityisesti aphye-kaloja. Kreikkalaisessa kirjallisuudessa viittaukset pienempiin kaloihin yleistyivät 400-luvulta eKr. lähtien.

Suosituin tapa säilöä kalaa antiikin aikoina oli suolaaminen. Athenaioksen säilyttämän komediarunoilija Alexiksen (300–200-luvuilla eKr.) tekstinpätkän mukaan suolattuja kaloja myös tuotiin Kreikkaan. Tämä kaupankäynti oli niin merkittävää, että tällaisten kalojen tuojien pojille myönnettiin Ateenan kansalaisuus. Muita säilöntämenetelmiä olivat muun muassa erilaiset suolaamis- ja savustustavat.

Nykyaikaan asti ovat säilyneet antiikin aikojen valtava kirjo kalalajeja, niiden syöntitavat ja jopa monet niiden nimistä – kuten myös se, että erityisesti suuret kalat ovat edelleen arvokasta herkkua.

Lähdeluettelo

Osa edellä esitetyistä tiedoista on peräisin seuraavista lähteistä:

Dalby, A.E. W. 1996. Siren Feasts: A History of Food and Gastronomy in Greece

Mylona, Dimitra (2007) Fish-eating in Greece from the fifth century BC to the seventh century AD : a story of impoverished fisherman or luxurious fish banquets? Southamptonin yliopisto, tohtorin väitöskirja.

Veropoulidou, Rena 2014. Όψεις της διατροφής και του υλικού πολιτισμού της Νεολιθικής και της Εποχής Χαλκού στην κεντρική Μακεδονία. Μια οστρεοαρχαιολογική προσέγγιση (Aspects of Neolithic and Bronze Age diet and material culture in central Macedonia: the evidence from shell analyses). Teoksessa E. Stefani, N. Merousis, A. Dimoula (toim.), A century of research in prehistoric Macedonia. International Conference Proceedings. Thessalonikin arkeologinen museo, 22.–24. marraskuuta 2012

Ja

Theodoropoulou, T. (2023). Same sea, different catches. Exploring ecological variations vs. Human choices in prehistoric Mediterranean: The Aegean case. PALEO. Revue d’archéologie préhistorique, (Hors-série), 176-194.