Kuva 1. Ryp\u00e4leterttu, Korfu, hein\u00e4kuu 2021. Kuva: S.M. Valamoti<\/p>\n\n\n\n
Soultana-Maria Valamoti, Professor, School of History and Archaeology, Aristotle University of Thessaloniki<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n Ryp\u00e4leist\u00e4 puristamalla saatava mehu liitet\u00e4\u00e4n yleisimmin viiniin, mutta sit\u00e4 voidaan kuitenkin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 monin eri tavoin, kuten ryp\u00e4lemehuna, ryp\u00e4lesiirappina tai viinietikkana. N\u00e4m\u00e4 kolme tuotetta j\u00e4ttiv\u00e4t l\u00e4hes samanlaisia j\u00e4\u00e4mi\u00e4 astioihin, joissa niit\u00e4 s\u00e4il\u00f6ttiin muinaisina aikoina, joten onkin l\u00e4hes mahdotonta sanoa, mit\u00e4 niist\u00e4 kaivauksissa l\u00f6ytyneet astiat sis\u00e4lsiv\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n Muinaiset tekstit kuitenkin tukevat arkeologisia l\u00f6yd\u00f6ksi\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla. Termi \u03cc\u03be\u03bf\u03c2<\/em>, joka esiintyy 600-luvulla eKr. el\u00e4neen runoilijan ja lains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4n Solonin runonkatkelmassa, tarkoittaa, ett\u00e4 viinietikka murskataan morttelissa kompassikukan kanssa ja valmistetaan n\u00e4in ruoaksi. Viinietikan k\u00e4ytt\u00f6 yhdess\u00e4 kompassikukan (kasvi, joka ker\u00e4ttiin sukupuuttoon antiikin aikana ja jota ei tunneta nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4) mainitaan my\u00f6s muissa l\u00e4hteiss\u00e4: Aristofaneen Linnut-n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 (400\u2013300-luvuilla eKr.) mainitaan, ett\u00e4 viinietikkaa, \u00f6ljy\u00e4, juustoa ja kompassikukkaa yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 valmistettiin kastike, jota tarjottiin paahdetun riistan lisukkeena yhdess\u00e4 toisen, makean ja tahmean kastikkeen kera. Komediakirjailija Alexiksen (300-luvulla eKr.) tekstiss\u00e4 kuvaillaan resepti\u00e4, jossa jauhettua oreganoa sekoitetaan viinietikan joukkoon kulhossa (\u03bb\u03bf\u03c0\u03ac\u03c2<\/em>), seokseen lis\u00e4t\u00e4\u00e4n v\u00e4ri\u00e4 ryp\u00e4lesiirapilla (\u03c3\u03b9\u03c1\u03b1\u03af\u1ff3<\/em>) ja lopuksi mukaan sekoitetaan runsaasti kompassikukkaa. Arkhestratos (300-luvulla eKr.) puolestaan kuvailee porsaankyljest\u00e4 ja -kohdusta valmistettua \u201dherkkua\u201d, joka marinoitiin kuminan, vahvan viinietikan (\u1f44\u03be\u03bf\u03c2 \u03b4\u03c1\u03b9\u03bc\u03cd<\/em>) ja kompassikukan seoksessa. Suolan tavoin viinietikkaa k\u00e4ytettiin my\u00f6s lihan s\u00e4il\u00f6nt\u00e4aineena. T\u00e4m\u00e4n mainitsee Hippokrates teoksessaan De Affectionibus, jossa h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 s\u00e4il\u00f6tty\u00e4 ja suolattua lihaa helpommin sulavana kuin tuoretta versiota.<\/p>\n\n\n\n Viinietikka vaikuttaa siis olleen k\u00e4tev\u00e4 tuote, jolla oli monenlaisia jokap\u00e4iv\u00e4isi\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksia. Siksi ei olekaan kovin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 se mainitaan my\u00f6s hienommassa runoudessa. Aiskhyloksen Agamemnon-tragediassa (400-luvulla eKr.) Klytaimestra vertaa voittajien ja Troijan kukistettujen ihmisten \u00e4\u00e4nten sekoittumista astiaan, jossa on sekoitettu viinietikkaa ja oliivi\u00f6ljy\u00e4. Aristofanes my\u00f6s k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kyseist\u00e4 termi\u00e4 Ampiaiset-n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n osana metaforaa, jossa h\u00e4n kuvaa rikosilmoitusta viinietikaksi tarkoittaen, ett\u00e4 se muuttuisi happamaksi ilmoituksen tehneelle henkil\u00f6lle. Aristofanes k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s termi\u00e4 \u1f40\u03be\u03c9\u03c4\u03ac<\/em> viinietikasta valmistettujen herkkujen kuvaamiseen ja termi\u00e4 \u1f40\u03be\u03af\u03c2<\/em> nimen\u00e4 erityiselle astialle, jossa viinietikkaa tarjoiltiin (teokset Rikkaus ja Sammakot t\u00e4ss\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4).<\/p>\n\n\n\n Koska viinietikka valmistettiin viinist\u00e4, sit\u00e4 kutsuttiin usein termill\u00e4 \u03bf\u03af\u03bd\u03bf\u03bd \u03bf\u03be\u03af\u03bd\u03b7\u03bd<\/em>, eli hapatettu viini. T\u00e4m\u00e4 kuvaa luonnollista keinoa muuttaa viini viinietikaksi. T\u00e4t\u00e4 termi\u00e4 kuvaa muun muassa Theofrastos (300\u2013200-luvuilla eKr.) teoksessaan Kasvioppi. Viittauksia t\u00e4h\u00e4n viinietikan valmistustapaan l\u00f6ytyy my\u00f6s my\u00f6hemm\u00e4lt\u00e4 kirjoittajalta Aleksanteri Afrodisiaslaiselta. Viinietikan lis\u00e4ksi muinaisissa teksteiss\u00e4 viitataan my\u00f6s Aasiassa yleiseen taatelietikkaan, kuten Ksenofonin teoksessa Kyyroksen sotaretki (400-luvulla eKr.).<\/p>\n\n\n\n Nykyisin viinietikalla on edelleen merkitt\u00e4v\u00e4 rooli monissa resepteiss\u00e4, kuten korfulaisessa sofritossa, sek\u00e4 erilaisissa pataruoissa. Se on edelleen t\u00e4rke\u00e4 keino s\u00e4il\u00f6\u00e4 oliiveja, kapriksia, sipuleita ja merifenkolia. Lis\u00e4ksi se on salaatinkastikkeiden p\u00e4\u00e4ainesosa yhdess\u00e4 hunajan, ryp\u00e4lesiirapin ja mausteyrttien kanssa. Sen kirpeytt\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4nkin korostamaan muiden ainesten makua samaan tapaan kuin muinaisessa Kreikassa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kuva 1. Ryp\u00e4leterttu, Korfu, hein\u00e4kuu 2021. Kuva: S.M. Valamoti Soultana-Maria Valamoti, Professor, School of History and Archaeology, Aristotle University of…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":15002,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"inline_featured_image":false,"_video_id":"","footnotes":""},"categories":[758,5284],"tags":[5364,1653],"class_list":["post-18670","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-istoria-fi","category-muinaiset-maut","tag-historialliset-viitteet","tag-ellada-fi"],"yoast_head":"\n